Viime syksynä iPod nanon hankittuani teki mieli kirjoittaa juttu sen erinäisistä pienistä käytettävyysongelmista, mutta se tuntui paisuvan niin suureksi, etten koskaan jaksanut aloittaa. Päätin sen sijaan alkaa mainita näitä näin lyhyesti yksi kerrallaan. Lienee parempi niin lukijoiden kuin kirjoittajan kannalta.
Huvitti, kun hiljattain kotimaisen käytettävyydn arvioinnin kurssin projektin tehtävänannossa annettiin yhdeksi vaihtoehdoksi musiikkisoittimen analysointi, mutta erityisesti kiellettiin iPodin valitseminen aiheeksi. Luulisi, että tutustuminen on yleisesti järkevintä aloittaa markkinajohtajasta – saatettaisiin Nokiallakin päästä eroon unpause-napeista. Mahtoivatko olettaa, että iPodista ei löytyisi kylliksi kritisoitavaa, vai mistä oli kyse. [nyt tuon kurssin sivu näkyy muuttuneen, enkä enää löytänyt tätä mainintaa sieltä].
***
Kenties huomattavin iPodin ongelmista liittyy mappauksiin (mapping), jonka olen nähnyt käänneettävän suomeksi vastaavuudeksi tai kytkennöiksi. Samaan tapaan kuin matematiikassa, se kertoo, kuinka kontrollit ja lopputulos vastaavat toisiaan. Huvittavana esimerkkinä voi miettiä woodoo-nukkea, jossa päähän tökätty neula aiheuttaa kipua vastaavasti käyttäjän päässä. Jokapäiväisempi esimerkki on vaikkapa auton ratti, jonka kääntäminen kääntää pyöriä oletettuun suuntaan.
Joskus vastaavuus saattaa tuntua epäluonnolliselta, vaikka onkin täysin perusteltu. Moni aloittelija ihmettelee, miksi verkkosivu liikkuu alaspäin, kun rullauspalkkia raahaa ylöspäin. Tämä johtuu tietenkin siitä, että rullauspalkki ei liikuta sivua, vaan havainnointipistettä sivun pysyessä paikoilllaan. Vastaavasti lentokoneen ohjaussauva tai etenkin sen jäljittely nuolinäppäimillä tuntui lapsena omituiselta. Miksi alaspäinnuoli nostaa lentokonetta? Tässä on taustalla vanhojen koneiden fyysinen rakenne, jossa sauvan vetäminen käänsi siivekkeitä ylöspäin ja nokka nousi.
***
Tapaan testata iPodin toimivuutta pyytämällä satunnaisia kanssaihmisiäni etsimään tietyn kappaleen alkutilasta liikkeelle lähtien ja palaamaan sitten takaisin. Yleensä he ymmärtävät hyvin nopeasti, kuinka valikossa liikutaan ylös ja alas rullauspyörää pyörittämällä. Koska iPod nanon pinta on sileä ja rullan keskellä sijaitseva nappi väriltään valkoinen, kuten rullaa ympäröivä pinta, se ei tarjoa erityisen selkeää affordanssia painamiselle. Näin nanolla kestää tyypillisesti jonkin verran kauemmin kuin vanhalla 2G-iPodillani, ennen kuin käyttäjät keksivät edetä valikossa seuraavalle tasolle keskinappia painamalla. Vanhoissa iPodeissa keskinappi oli inauksen kupera, joten sitä oli vaikeaa olla huomaamatta.
Tässä alkavat ongelmat. Valikossa liikutaan vasemmalta oikealle liukuvalla animaatiolla. Koska laitteessa on seuraavaan ja edelliseen kappaletta varten siirtymiseen tarkoitetut painikkeet, jotka näyttävät vasemmalle ja oikealle osoittavilta nuolilta, käyttäjät olettavat, että valikoissa liikutaankin näillä. Siitä huolimatta, että käyttäjä on jo kerran onnistunut siirtymään seuraavaan valikkoon keskinappia painamalla, oletus nuolinappien käyttämisestä tuntuu animaation näkemisen jälkeen niin järkevältä, että tyypillisesti kestää tovin ennen kuin käyttäjä suostuu kokeilemaan uudelleen keskinappia. Tein itse aikoinaan aivan saman virheen.
Tämän jälkeen matka jatkuu ongelmitta, yleensä siihen saakka, kun pitäisi palata. Käyttäjillä on tapana vielä kerran kokeilla edelliseen kappaleeseen vievää nuolta. Näyttäähän se samalta kuin selaimen back-painike. Näppäimien painatuksistakaan ei ole apua: edellinen ja seuraava kappale -nappien lisäksi laitteessa on yksi play/pause-symbolilla varustettu, tyhjä keskipainike sekä yläpainike, jossa lukee menu.
Menu-napin teksti voisi tuskin olla harhaanjohtavampi. iPodissa ei ole erillistä alkutilaa, siinä ollaan valikossa alusta lähtien. Tämän on nähdäkseni järkevää, mutta on vaikeaa käsittää, että nappi, joka toimii joka tilanteessa kuin back-painike, on nimeltään menu. Vastaavuuden kannalta vaikeaa on myös se, että se sijaitsee keskipainikkeen päällä, vaikka animaatio liikkuu sitä painettaessa vasemmalle.
Valikot liikkuvat vasemmalta oikealle, napit sijaitsevat päälllekkäin ja on merkitty joko puutteellisesti tai harhaanjohtavasti. iPod ei ole aivan niin intuitiivinen kuin tavataan olettaa. Minuutin tutustumisen jälkeen valikoissa liikkuminen toki onnistuu varsin suvereenisti ensikertalaiseltakin. Testaamastani noin paristakymmenestä hengestä jokainen oletti ensin edelliseen kappaleeseen vievää nuolta paluupainikkeeksi. Toisaalta ainoastaan yksi ei lopultakaan onnistunut liikkumaan valikossa omin avuin taaksepäin ennen kuin antoi periksi [mutta hän olikin kauppatieteilijä].
Paluuviite: Köyttöliittymäblogi » Blog Archive » Pikaisia kommentteja Creative Zen -soittimesta