Aeron vanha aikataulu­infografiikka

Kaikenmoinen infografiikka on nykyään kovin muodikasta. Välillä jopa tuntuu kuin havainnoistamisen sijaan tärkeintä olisi tuottaa kovasti infografiikan näköistä materiaalia hyödyllisyydestä tai selkeydestä piittaamatta. XKCD parodisoi tätä taannoin nokkelasti:

xkcd infro graphics

Mutta osattiin sitä ennenkin. Selatasseni Malmin lentokentän historiasta kertovaa kirjaa, huomioni kiinnitti vanha Aeron aikatauluja esitellyt mainos. Reitit ja aikataulut on esitelty sangen nokkelasti. Ympyrän koko indikoi suoraan, kuinka paljon lähtöjä kyseisestä kaupungista kaikkiaan on. Kohteet sijaitsevat suuntaa antavasti oikeassa suhteessa toisiinsa nähden – paitsi Maarianhamina.

Lähtö ja saapumisajatkin on indikoitu vähäeleisesti nuolenkärjillä. Etenkin aikana, jolloin vaihdoyhteydet on täytynyt suunnitella itse, tämänkaltainen esitystapa on varmaan ollut hyödyllinen. Kovin suuriin lähtömäärin saakka se ei tietenkään skaalaudu muuttumatta sekavaksi.

Kiinnostava yksityiskohta tuokin, että Tampere ja Pori on lyhennetty ruotsiksi sanan loppua korostaen. Lisäpisteet futuramaisesta fontista.

Hyödyllisiä vikoja

Pekka Loirin esitys palautti mieleeni joskus pohtimani ajatuksen tuotteiden näennäisen haitallisista ominaisuuksista, joita ei ole onneksi vahingossa menty korjaamaan.

Joku voisi kehittää hajuttoman maalin, johon tulisi vahingossa sotkeneeksi itsensä.

Joku saattaisi kehittää automaatin, jossa olisi pehmustettu vaihtoraha-aukko, jossa rahat eivät pitäisi pudotessaan mitään ääntä. Luultavasti ne jäisivät vahingossa automaattiin.

Joku kenties keksisi luoda todella suuren kermanekan, joka näyttäisi aivan maitokannulta. [Miksi kermanekka on aina maitokannua pienempi? Onko kerman käyttäjiä vähemmän? Onko kerma kalliimpaa ja sitä halutaan vihjata ottamaan vähemmän käyttämällä pienempää astiaa? Vai onko kerma vahvempaa tavaraa ja sitä kaadetaan siksi kahviin vähemmän kuin maitoa?]

Sikäli ongelma on jo todellinen, että joku meni jo keksimään polttomoottorittoman auton, johon täytyy lisätä äänet erikseen.

kermanekka

[Vinkki: Camera+ tekee ihmeitä iPhone-kuville.]

Vaihtoehto anopin sohvalle

–  Kauhea määrä kehityspäälliköitä, jotka eivät ole edes kehittäneet itselleen titteleitä. Eikö voisi aloittaa kehittämisen ihan siitä läheltä, päivittelee Anssi Tuulenmäki.

Hänelle titteli ei ole ongelma. Hän on yli-innovaatioaktivisti Aalto-yliopistossa.

Tuulenmäen sisään spiikkaava Pauliina Ahokas lupaa, että nyt tulee hieno esitys. Hän on ollut näkemässä Anssin jo kahdeksannella luokalla kertomassa 1. maailmansodan hävittäjistä. Tuulenmäkeä kuuntelee kieltämättä ilokseen. Nauruja yleisöltä hakiessaan hän painottaa sanoja kuin Esa Saarinen. Kokonaisuudessaan hän artikuloi rauhallisemmin. Hän on innostunut, muttei saarnaa.

Lue loppuun

Palvelumuotoilulla taistoon byrokratiaa vastaan

Jos yrityspalvelut ovat jälkijunassa kuluttajapalveluihin verrattuna, julkiset palvelut tulevat hyvänä kolmantena.

Helsingissä on havahduttu huomaamaan, että yrittäjien on tarpeettoman monimutkaista hoitaa asioitaan ja lähdetty korjaamaan tilannetta palvelumuotoilun keinoin.

Erityissuunnittelija Marja-Leena Vaittisen mukaan yrityksen kohtasivat ongelmia, kuten siiloutuminen, tuottajalähtöisyys sekä verkkopalvelun puute. Pahimmillaan ainoa taho, jolla oli kokonaiskuva tilanteesa oli asiakasyritys itse eivätkä kokonaisuuteen liittyvät virastot olleet tietoisia toisistaan.

Lue loppuun

Pitääkö halvan tuotteen näyttää rumalta?

Graafiseksi muotolijaksi itsensä määrittelevä Pekka Loiri on hieno esimerkki siitä, että design on mitä suurimmissa määrin analyyttistä ja loogista toimintaa. Sellaisella tarkkuudella hän kertoo, miksi Tivoli Audion radio ei ole retroa [”eihän Mozartkaan ole”] ja kuinka B&O sanoi piut paut liiketoimintakonsulteille.

– Designerin taiteilijan ero siinä, että designerilla pitää olla hyvä maku. Taiteilijalla se on pikemminkin haitta, Loiri naurattaa yleisöön.

Lue loppuun

Jääskeläinen: YLEn pohjimmainen tehtävä on tuottaa YLEn brändiä

Elonmerkin paneelikeskustelun osallistujajoukko herätti alkuun pohdintaa, kuinka luontevaa keskustelua mahtaa syntyä, kun osallistujat ovat niin eri aloilta. Tarkoitus oli pohtia, kuinka designista saadaan kilpailukykyä. Mukana olivat toimitusjohtaja Mirkku Kullberg Artekista, viestintäjohtaja Veera Heinonen ulkoministeriöstä sekä YLEn ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

paneeli

Keskustelua moderoinut Pekka Timonen piti keskustelun tiukasti kasassa ja kysyi vuorotellen kultakin osallistujalta suoria kysymyksiä. Näin osalistujien välistä keskustelua ei päässyt valitettavasti syntymään senkään vertaa. Tässä mieleen jääneet ajatukset eri keskustelijoilta.

Lue loppuun

Totta kai -design kestää aikaa

Täytyy tunnustaa, etten ole täysin ymmärtänyt, mitä mullistavaa Nokian Navi-näppäimessä oli. Oliko se muuta kuin näppäimistön oikeasta laidasta keskelle siirretty ja suurennettu OK-painike? Kuinka vain, Navi-napin isäksi mainitulla ja nykyään Fjordissa vaikuttavalla Christian Lindholmilla on oivia ajatuksia digitaalisesta designista. Mikä piristävintä, hän tuo esiin ajatuksen, ettei Applen myötä osin katteettomasti palvottu wow ole sittenkään kaikki kaikessa.

– Tyypillinen briiffi, jonka saamme asiakkaaltamme on bring me wow. Se on oikeastaan vähän huono briiffi, parempi olisi bring me something our users will love, Lindholm sanoo ja näyttää valokuvia puhelimiaan suutelevista ihmisistä.

Lue loppuun

Tilaisuus päättyi, homma jatkuu

Tilaisuus päättyi ja oli anniltaan vähintään odotusten veroinen. Parhaiten mieleen jäivät esiintyjät olivat Anssi Tuulenmäki, Pekka Loiri ja Christian Lindholm. Näistä ja muista päivän esityksistä kertovat merkinnät valmistuvat vielä tämän päivän aikana.

Näemmä liveblogaus osoittautui yllättävän vaikeaksi. Se on hankala välimuoto twiittaamisen ja varsinaisen blogin välistä enkä oikein kokenut luontevaksi roiskia mitään puolivalmista kesken kaiken, kun lopputuloksen on tarkoitus mennä kirjaan saakka.

Muotoiluajattelu valjastaa kykenevät joukot

Pro arte utili, hyödyllisen taiteen puolesta, Aalto-yliopiston dekaani Helena Hyvönen esittelee Taideteollisen korkeakoulun edeltäjän Veistokoulun alkuperäisen tehtävän.

Hyvönen määrittää muotoilun merkityksen edelleen samoilla linjoilla hyödyn kautta. Muotoilu poikkeaa taiteesta siinä, ettei sen tehtävä ole vain näyttää kivalta. Muotoilun tulee aina ratkaista ongelma. Nyt näillä ajatuksilla on kysyntää yhä enemmän. Muotoiluajattelusta etsitään ratkaisua yritysten innovaatioprosesseihin.

Lue loppuun

Elämyksistä voimaa viestintään

– Design on tapa toimia, asiakasymmärrystä ja innovaatiota. Se ei ole organisaation koristelua vaan strateginen valinta, Music Export Finlandin (MUSEX) johtaja Pauliina Ahokas lataa Elonmerkin avauspuheenvuorossaan.

Suomalaisen musiikkiteollisuuden vientiorganisaatiossa design-haasteet liittyvät paljolti viestintään. Suomalainen musiikki myy yhä paremmin ulkomailla, mutta imagoon liittyy yhä tahroja. Kaikille suomalainen musiikki ei tuo mieleen mitään, joillekin syntyy metsäläinen mielikuva.

Lue loppuun