Apple Vision Pro – liian paljon, liian aikaisin?

Tässä blogissa on jo 16 vuoden ajan* ollut tapana kirjoittaa tuoreeltaan jotain aina kun Apple julkaisee uuden tuotekategorian, joten eihän tällaista perinnettä henno katkaista. Nopeita kommentteja Apple Vision Pro -julkaisusta tuotteen ja käyttöliittymän näkökulmasta. Lähteenä on WWDC-puheenvuoron suora lähetys, ja väärinymmärrykset ovat mahdollisia.

*iPhone, iPad, Apple Watch

Apple Vision Pro sopisi tyylinsä puolesta laskettelurinteeseen

Esittely rauta edellä

Apple on esitellyt tuotteitaan matkan varrella eri tavoin. Alkuperäinen iPhonen julkaisu lienee yksi analysoiduimpia tuotejulkaisuja. Siinä Jobs aloitti tarkasti maalaamalla ongelman. Hän kertoi, kuinka vihaamme kaikki huonoja puhelimiamme samalla kun ymmärrämme, kuinka paljon enemmän haluaisimme niillä tehdä.

Hän toi esiin, kuinka puhelimia riivaavat painikkeet, jotka vievät tilaa ja ovat harvoin juuri tarvittavaan tehtävään sopivia. Kosketusnäytöllä tämän voisi ratkaista, mutta kukaan ei ole toistaiseksi tehnyt kunnollista kosketusnäyttöä.

Jobs pohjusti ongelman ennen. kuin esitti ratkaisun

Ja sitten hän julkaisi iPhonen kuin taivaan lahjana vastauksena kaikkiin pohjustamiinsa ongelmiin. Kuten joskus kirjoitin, oli huomattavaa, että vaikka laite vilahti jo yhdellä kalvolla ennen kuin se virallisesti esiteltiin, yleisö ei tässä vaiheessa ymmärtänyt katsovansa kuvaa varsinaisesta laitteesta. He kuuntelivat vasta tarinaa.

iPhone vilahti näkyvissä ennen kuin sitä oli varsinaisesti esitelty

Myöhemmin iPadia esitellessään Jobs pohjusti, että he miettivät kauan, onko puhelimen ja kannettavan tietokoneen välissä tilaa uudelle laitekategorialle ja asiaa tutkittuaan he tulivat siihen tulokseen, että on. Esityksen ajan Jobs istui nojatuolissa ja esitti, kuinka kätevästi asiat hoituivat iPadillä mukavasti istuskellen ja taaksepäin nojaillen.

iPadin aikaa Jobs kertoi heidän pohtineen, onko puhelimen ja tietokoneen välissä kategoriaa. Ainakaan se ei ollut silloinen netbook-tietokone, joka ”oli hidas, jossa oli huono näyttö ja käytössä pc-softaa”.

Apple Watchin aikaan Jobs ei ollut enää mukana. Esitys oli sekava ja jotenkin rautakeskeinen. Kuvaavaa on, että koko laitteen tarkoitus iteroitui sittemmin myöhemmissä versioissa vahvasti hyvinvoinnin ympärille, vaikka alkuperäisessä julkaisussa sitä esiteltiin enemmän viestintävälineenä. Kukapa ei olisi lähettänyt sydämen sykkeitään kavereilleen.

Vision Pron julkaisu seurasi tässä mielessä Apple Watchia. Ensin kuvattiin tyyllikkäiltä laskettelulaseilta näyttävää laitetta joka puolelta ja sitten kerrottiin, mitä sillä voi tehdä. Vähän niukaksi jäi, mitä sillä voi tehdä paremmin kuin on aiemmin tehty.

Ennakkotiedot pitivät paikkansa

Applen on kehuttu pitäneen tämän julkistuksen hyvin salassa, mutta lopulta tuntui, että melkein kaikki oli juoruttu jo etukäteen.

Vuosien varrella oli pohdintaa, onko kyseessä lisätyn todellisuuden vai virtuaalitodellisuuden laite, kaksi erillistä laitetta vai näiden yhdistelmä. Pidemmän aikaa on huhuttu, että mukana olisi Apple Watch -tyylinen kruunu, jota pyörittämällä voidaan siirtyä AR- ja VR-tilojen välillä portaattomasti. Näin siinä kävi.

Apple Watchista tuttu kruunu on saanut Vision Prossa uuden tehtävän.

Spekuloitiin, että käyttökohteet olisivat enemmän viihdepuolella kuin vaikkapa Googlen v/harhaisessa Glass-konseptissa. Varsin turvallinen veikkaus, mutta oikeaksi osoittautui sekin.

Tiedettiin kertoa sekin, että laitteen ulkopuolella olisi näyttö, johon käyttäjän silmät heijastetaan. Tätä pidettiin niin kamalana ajatuksena, että sille ehdittiin jo irvaillakin. Näin se kuitenkin lopulta toimii. Demovideoiden perusteella varsin hienosti vieläpä! Vastaavasti silloin kun käyttäjä ei näe laseista läpi, tämä kerrotaan ulkopuolelle.

Lasit kertovat ulospäin, onko käyttäjä omissa maailmoissaan vai ei.

Aihetta on selvästi tutkittu kauan. Vanha professorini kertoi äsken Linkedinissä olleensa patentoimassa tällaista joskus.

Ennakkoon tiedettiin kertoa, että laite vaatii niin suuren akun, että mukana tulee erillinen kaapeli, jotta akkua voi pitää taskussa. Näin se lopulta oli. Joskin Apple korosti, että kyseessä ei ole mikä tahansa virtapiuha, vaan hieno Apple-kaapeli. Tällaisista ikävistä asioista epäillään välillä, että Apple vuotaa niitä itse etukäteen välttääkseen pettymyksiä.

Kallis kuin mikä

Toinen aihe, jota Applen arvellaan pohjustavan vuodoillaan on hinnoittelu. IPadin julkaisu mainitaan usein esimerkkinä onnistuneesta ankkuroinnista. Ennakkoon epäiltiin, että laite saattaa maksaa toista tuhatta dollaria ja hintaa verrattiin kannettaviin tietokoneisiin. Kun hinta olikin lopulta vain 499 dollaria, se oli iloinen yllätys ja laitetta pidettiin yllättävän halpana.

Vision Pron suhteen tämä ei toiminut aivan yhtä hyvin. Ennakkoon huhuttiin, että laite saattaisi maksaa jopa 3000 dollaria. Lopulta se maksoihin 3500 dollaria. Eikä ole saatavillakaan kuin vasta ensi vuonna.

Hintaa ei edes yritetty ankkuroida mitenkään. Se vain livautettiin lopussa ulos ja jatkettiin eteenpäin. Nimi on Vision Pro. On kiinnostavaa nähdä, tuleeko joskus kuluttajatuote nimeltään Vision.

Jos ei muuta, niin pörssin tuomio oli tyly.

Applen koko päivän koholla ollut kurssi putosi pari prosenttiyksikköä miinuksen puolelle laitteen julkaisun myötä.

Applen pitkin päivää koholla ollut kurssi lähti putoamaan, kun avajaispuheenvuoron Vision Pro -osio alkoi. Kurssi suuntasi alaspäin uudestaan kun kerrottiin, mitä laite maksaa ja että se on saatavilla vasta ensi vuonna.

No mutta, kuka tietää. Ehkä tällä inflaatiovauhdilla 3500 dollaria ei tunnu enää missään ensi vuonna.

Kuinka käyttöliittymä toimii?

Applen laitejulkaisuissa median huomio keskittyy usein laitteistoihin, vaikka käyttöliittymä tapaa olla usein mullistavampi osa kokonaisuutta. Onko Apple keksinyt lopulta, kuinka VR-laitteiden käyttöliittymä kuuluisi toteuttaa?

IPhonen yhteydessä Jobs sanoi tunnetusti, että jos kosketusnäytön mukana tulee ohjauskynä, peli on menetetty. Tätä taustaa vasten oli helppoa olettaa, että Applen laseja ei käytettäisi sellaisten ohjainkapuloiden kanssa, joihin viime vuosina on saanut tottua.

HTC Vive -lasien kanssa käytetään kapuloita.

Opetin 2019 Aalto-yliopiston ITP-ohjelman kursilla käyttäjäkokemusjuttuja ja viimeisen luennon kunniaksi pohdiskelin tulevaisuuden käyttöliittymiä. VR oli yksi tulevaisuuden aihepiiri ja koska minulla ei ollut siitä omakohtaista kokemusta, lainasin professori Antti Oulasvirran ajatuksia Twitteristä.

Hänen ketjunsa AR/VR-käyttöliittymien haasteista vuodelta 2019 on lukemisen arvoinen. Kokeilematta on vaikea sanoa, kuinka hyvin Apple on onnistunut ratkaisemaan nämä ongelmat, mutta on kiinnostavaa tietää, mitä ongelmat ovat.

Yksi ilmeisimpiä on ns. gorillan käsiksi kutsuttu pulma, joka seuraa siitä, että elepohjainen käyttöliittymä vaatii käsien sohimista ilmassa. Apple ratkaisee tämän tekemällä silmistä ohjauslaitteen.

Silmä ohjaa kohdistinta, joka soveltaa tvOS:n ja myöhemmin iPadOS:n esittelemää kohdistuslogiikkaa. On jotain kaunista siinä, kuinka Applen kokonaisuuksissa asiat tapaavat tulla tällä tavalla yhteen.

Valinnat vahvistetaan painamalla sormia yhteen. Tässä on paljon järkeä. Se mahdollistaa käsien pitämisen rentona alhaalla sekä toisaalta haptisen vasteen, joka jäisi puuttumaan, jos vain sohittaisiin ilmaan niin kuin Kinecticillä aikoinaan.

Valinnat vahvistetaan painamalla sormia yhteen.

Oulasvirta mainitsee twiittiketjussaan konseptin, jossa komentoja annetaan kädet suorina leväten jonkinlaista kursoria ohjaamalla. Apple on onnistunut poimimaan tästä mallista käsien pitämisen rentona, mutta tuomaan katseohjauksella mukaan suoremman vuorovaikutuksen.

Kiinnostava yksityisyyshuoli liittyy siihen, että sovellukset ja verkkosivut eivät saa tietää, mitä käyttäjä katselee. Apple lupasi esittelyssään, että tieto välitetään eteenpäin vain sillä hetkellä, kun valintaele tehdään sormilla.

Demossa ei tarkasti taidettu sanoa, kuinka sormien liikettä seurataan, mutta laseissa on kameroita joka suuntaan, joten ilmeisesti ne seuraavat myös, missä käyttäjän kädet menevät.

Esimerkkikäyttötapauksia

Applen Facetime-demossa kehuttiin, ettei toisten ihmisten katselu palaverissa ole koskaan tuntunut yhtä aidolta. Vähemmälle huomiolle jäi, miltä lasit päässä esiintyvä käyttäjä näyttää muille.

Myöhemmin tosin mainittiin, että Apple luo käyttäjän kasvoista mallin ja ilmeisesti seuraa tämän ilmeitä lasin sisäpuolisin sensorein. Voi olla, että Facetime-puhelussa muille osallistujille näytetään tällaiset virtuaalikasvot lasien sijaan.

Vaikka lasit luovat silmien eteen kolmiulotteisen maailman, käyttöliittymät ovat perinteisen kaksiulotteisia. Applen ratkaisu on heijastaa näkökentän täydeltä kaksiulotteisia tasoja oikean maailman päälle. Halutessaan oikean maailman sijaan voi katselle kolmiulotteista virtuaaliympäristöä.

Lopulta käyttöliittymäparadigmaerot jäävät jopa yllättävän pieniksi tässä vaiheessa. Tämä voi olla vahvuuskin, sillä Apple mainostaa, että iOS- ja iPad-sovellukset ovat sellaisenaan käytettävissä. On kiinnostavaa, kuinka listan vierittäminen toimii käytännössä.

Toisaalta, epäilin jo iPhonen julkaisun yhteydessä, kuinka hyvin listan vierittäminen toimii ja sehän sitten toimikin paremmin kuin mikään siihen mennessä.

Tiedonsyöttöön voi käyttää näppäimistöä. Puhelinten myötä uudet sukupolvet eivät osaa enää kymmensormijärjestelmää, mutta nyt olisi taas hyvä syy opetella.

Lasien avulla kannettavaa tietokoneettaan voi käyttää normaalisti sillä erotuksella, että näyttö on valtava. Tämä tuntuu kyllä varovaisesti kiinnostavalta.

Elokuvien ohella pelit ovat laseille luontevaa sisältöä. Käyttöön voi ottaa kunnollisen peliohjaimen , ja tarjolla on Apple Arcaden pelikatalogi. Joko Apple viimein onnistuisi valtaamaan jalansijan myös tältä sektorilta?

Miksi juuri näin, miksi juuri nyt?

Apple Watchista on sanottu jälkeenpäin, että Apple saattoi julkaista sen vuotta liian aikaisin. Laitteisto oli hidas ja epävakaa, akku ei kestänyt ja laitteen käyttötarkoitus oli epäselvä.

Vision Pro on myös ollut tulossa niin kauan, että herää kysymys, miksi se piti julkaista juuri nyt – etenkin kun se tulee saataville vasta ensi vuonna. Apple varmasti haluaa päästä kertomaan siitä kehittäjille ajoissa. Ohjelmistotukea on rakennettu samassa tilaisuudessa julkaistuihin macOS:n ja iOS:n uusiin versioihin. Jos tätä ei olisi julkaistu nyt, joku olisi kuitenkin kaivanut esiin jonkin piilotetun viittauksen tuotteeseen ja pilannut Applen julkaisun.

Apple vaikuttaa tekevän vähän samoin kuin kellon kanssa: ensimmäinen versio on luonteeltaan koeluotain, jolla tutkitaan, mihin käyttöön alusta lopulta löytää tiensä.

Kiinnostavaa kyllä, kuinka Apple kulkee tällä kertaa näin omia polkujaan. Siinä missä muu mailma puhuu AI:sta, inflaatiosta ja metaversumin kuolemasta, Apple julkaisee 3500 euron lasit, joiden sopivuus muuhun kuin viihdekäyttöön on vielä kysymysmerkki.

Lisäys: Kannattaa kurkistaa myös aiheeseen liittyvä Linkedin-kommentointi. Siellä muun muassa aikoinaan Varjolla VR-lasien suunnittelua tehnyt Roope Rainisto kommentoi laitetta ja nostaa esiin erityisesti huolen siitä, ettei valittu käyttöliittymäratkaisu todennäköisesti palvele tehokasta ammattikäyttöä kovin hyvin.

Lisäys 2: Appleen erikoistunut sijoittajanimimerkki Pekka analysoi kokonaisuutta tarkkanäköisesti tässä ketjussa:

Lisäys 3:

Apple on näemmä julkaissut ohjevideoita siitä, kuinka uusia tilallisia käyttöliittymiä kannattaa lähteä suunnittelemaan:

Mitä tällä lopulta päädytäänkään tekemään, yksi käyttötapaus on varma:

3D-maailmassa riittää tilaa skaalautua:

Vielä kun saisi puhelimen:

Jätä kommentti