Banaanin affordanssiongelmat

banaani

Miedossa marinadissa on palattu ikuisuusaiheiden äärelle: kummasta päästä banaani tulisi kuoria. Yksi koulukunta vannoo kahvapään nimeen, toinen avaa banaanit toisesta päästä, jolle ei tunneta varsinaista nimitystä.

Kahvapää lienee suositumpi [täällä on äänestys aiheesta, mutta tuloksen näkee vain rekisteröitymällä], mikä on hyvä osoitus banaanin käyttöliittymän huonosta suunnittelusta. Kahva tarjoaa luontaisen affordanssin avaamiseen, vaikka todellisuudessa parempaan lopputulokseen päästään tyypillisesti kuorimalla hedelmä toisesta päästä.

Näin vältetään kahvan kääntämisen aiheuttama muhjaava vaikutus. Kahvapäästä tapahtuneen avaamisen jälkeen banaanin pää on tunnetusti kovin mössöinen. Slate.comin artikkelissa on myös esitetty, että toisesta päästä avaamalla vältyttäisiin epämääräisiltä liuskeisilta osilta, jotka jäävät tyypillisesti kuoren ja hedelmän väliin ja maistuvat epämiellyttävältä.

Tyypillisin kritiikki toisen pään avaamista vastaan on toteama, ettei valtaisa kahvaajien joukko voi olla väärässä. Tulee kuitenkin tunnistaa havainnoitavien käyttäjäryhmien osaamistaso. Apinat banaanien suurkäyttäjinä lienevät parhaita domain-eksperttejä, ja mistäpä muualta ne hedelmänsä avaavat kuin toisesta päästä. Eräiden teorioiden mukaan tilanteissa, joissa ihminen ja apina toimivat eri tavalla, kannattaa seurata apinaa.

Haittapuolena toisen pään avaamisessa on, että ellei sitä tee huolellisesti, saa kynnenalusensa täyteen mustaa muhjua. Apinoita tämä ei tietenkään vaivaa. Slate.comissa sanotaan edelleen, että banaanin toinen pää on kahvapäätä todennäköisemmin vaurioitunut ja sisältää näin pehmeitä paikkoja, jotka monet tapaavat jättää syömättä. Artikkelissa esitetään väittämä, että tämä johtuu ensisijaisesti kulttuurista, jossa kahvapäätä pidetään yläpäänä ja siihen suhtaudutaan näin suojelevammin – ei niinkään toisen pään absoluuttisesta huonommuudesta.

Kuten huomataan, asia ei ole yksinkertainen. Oma ratkaisuni on jättää banaanit syömättä, sillä ne eivät maistu oleellisesti millekään, ja massasta merkittävä osa kuluu kuoriin, joille on vaikeaa keksiä hyötykäyttöä. [Jotkut käyttävät niitä olutpullojen avaamiseen, mutta minulta on tämä taito oppimatta.]

Tulevissa osissa käsitellään kahviloiden sokeripakkauksen oikeaoppinen avaaminen sekä näkkileivän voitelu.

8 kommenttia artikkeliin ”Banaanin affordanssiongelmat

  1. Toinen pää ehdottomasti.

    Banaaninkuorien hyötykäytöksi voisin mainita kompostilierojen kasvatuksen. Mikään ei maistu niille yhtä hyvin kuin banaaninkuoret. Muistaakseni. Minulla ei ole ollut matokompostoria sen jälkeen, kun lopetin ympäristötietouden opettamisen joskus kymmenen vuotta sitten.

  2. Uskon, että blogikansa on kaikkiaan niin valistunutta väkeä, että täällä toispäisten osuus on huomattavasti keskimääräistä korkeampi.

    Myös Juliuksen vinkki vaikuttaa oivalta. Tuota on kyllä vaikeaa keksiä ilman käyttöohjetta. Kuka geenimanipuloisi pienen vihreän vetämiseen kehottavan nuolen banaanin kahvaan.

  3. Entäs reilun kaupan ja monikansallisten erot? Aukeaako reilun kaupan bansku reilummin vai pitääkö sille laulaa kansainvälistä ensin?

    Monikansalliset ainakin maistuvat paremmilta ja reilut tuntuvat olevan enemmän muussina.

Jätä kommentti Timo L. Peruuta vastaus