Käytin tänään Wordia. En pysty ymmärtämään, miksi tilanteessa, jossa leikkaan muutaman kappaleen tekstiä pois, seuraavien kappaleiden tyyli muuttuu. Kuinka minun voisi mitenkään olettaa haluavan muokata tuota tekstiä, kun olen eksplisiittisesti juuri valinnut kohteekseni toisen osan tekstistä? Eikä tuota automaattista muodonmuutosta voi edes peruuttaa ilman, että tulisi peruneeksi myös leikkauksen.
[Minulla on aina Wordia käyttäessäni tapana pitää auki teksturi-ikkunaa, johon puran raivoani. Suosittelen.]
Köyttöliittymä 
Oletko koskaan koittanut täyttää ”word-lomakkeita”? Työnantajani (tai oikeammin: vapaudenottajani) Helsingin kaupunki käyttää niitä kaikenlaisiin lomakkeisiin ja niiden täyttäminen on niin ärrrrrrrsyttävää että meinaa järki mennä. Kun kursorin liikuttaminen toimii eri tavoin kuin yleensä, niin alan näkemään punaista!
Hei kiitti sikahyvästä blogista, tää on mainiota lueskeltavaa ja olen alkanut katselemaan käyttöliittymiä hieman eri silmällä. Up!
Kiitos kiittämästä ja kommentista myös.
En osaa sanoa, onko käyttöliittymien katseleminen eri silmällä hyvää mielenterveyden kannalta, mutta koetetaan pärjätä.
Argh, kohtasin juuri eilen aivan saman omituisuuden Applen iLife-paketin Pagesissä. Kirjoituksesi tuli kyllä välittömästi mieleen 🙂
On kieltämättä aika outoa, että leikkaaminen vaikuttaa leikkausalueen ulkopuoliseen tekstiin.
Pageskin osaa olla raivostuttava. Ruodin ohjelmaa aikoinaan toisaalla.
Huomasin juuri, että jos poistan dokumentin viimeisen rivin, niin Word yställisesti poistaa myös headerit ja footerit. Kiitos vaan siitäkin.
Eräässä dokumentissa oli sisällysluettelon kanssa samalla sivulla erillinen tekstikenttä. Kun sisällysluettelo laajeni, niin tuo erillinen tekstikenttä katosi täydellisesti. Ei siis siirtynyt seuraavalle sivulle tms.
2007 Wordin (ja Excelin) uudet valikkorakenteet ovat käsittämättömiä. En opi niitä millään, pienenkin asian tekemiseen menee kauan. Miksi rikkinäinen ohjelmisto piti rikkoa vielä pahemmin?
Onneksi Wordiin ei tarvitse työpäivän päätyttyä koskea eikä töissäkään ihan välttämättä.