Alunperin app-sanassa ei ollut mitään erityistä. 2000-luvun taitteessa julkaistussa Mac OS X -käyttöjärjestelmässä siirryttiin Macintosheille ennenkuulumattomasti tiedostopäätteisiin. Tietokoneohjelmien päätteenä oli application-sanasta lyhennetty .app samaan tapaan kuin Windowsilla ohjelmien pääte oli .exe. [1]
Yleisurheilun EM-kisojen maskotin nimi oli Appy (lähde: helsinki2012.fi)
Tiedostopäätteet olivat Macillä piilotettuja, joten tavallisessa käytössä .app jäi useimmille tuntemattomaksi. Käyttöjärjestelmän Mail-sähköpostiohjelmaa saatettiin joskus kutsua selvyyden vuoksi Mail.appiksi, mutta termi app ei ollut nykyiseen tapaan kaiken kansan käytössä.
iPhonen julkaisun ja viimeistään App Storen myötä tilanne muuttui. Apple kutsui puhelinten ohjelmia appeiksi niin kuin oli aiemmin kutsunut tietokoneohjelmia. Yhtäkkiä appit olivat joka paikassa. Ihmiset tuskin mielsivät, että kyse olisi tiedostopäätteestä tai application-sanan lyhenteesttä, vaan ottivat käsitteen vastaan sellaisenaan: konsensus tuntuu olevan, että app on puhelimella käytettävä ilmainen tai edullinen pikkusovellus. Sellainen, jolla on karkkimainen kiva kuvake.
Kuin sattumalta Applelle kävi jälleen hyvä tuuri nimien kanssa. [2] App alkaa kuin Apple. Ihmisten mielissä sanat liittyvät toisiinsa, joten ei ole ihme, että Apple on pyrkinyt estämään kilpailijoitaan kutsumasta omia kauppojaan app storeiksi.
Tätä taustaa vasten on helppoa ymmärtää myös suomalainen tarve omalle sanalle. Puhelinsovellusta ei haluta kutsua sovellukseksi eikä ohjelmaksi, sillä se tuo mieleen vain työpaikan excelin. Lopputuloksena on erilaisia väännelmiä app-sanasta.
Mikä on oma suosikkisi?
Äpsi Voi, tämä sana ärsyttää minua. Minusta on ihan hyväksyttävää piittaamattomuutta, ettei ihmistä kiinnosta app-sanan tausta, mutta voisiko sen verran pyytää, ettei lähdettäisi päättömästi muuttamaan sitä monikoksi.
Suomeksi Beatles-bändin jäsen on perinteisesti biitlesi, mutta siinä monikkosekaannukselle on sentään jokin syy. Jotkut myös iskevät chicksejä ja saavat siitä kicksejä eikä kickien saaminen ole kuin ironista viisastelua. Mutta miksi kukaan ottaisi äppsin tapauksessa käännöslainansa pohjalle monikollisen apps-muodon? Muffinssikin on saatu jo aika hyvin taisteltua muffiniksi.
Appi Tämä on sinänsä loogisempi versio, mutta käytännössä hankala. Ensinnäkin se kuulostaa samalta kuin appi merkityksessä appiukko. Toisekseen se taipuu genetiivissä apin. Tämä on hankalaa teknisessä keskustelussa, kun samaan aikaan sovelluksen kanssa saatetaan puhua siitä, kuinka sovellus juttelee taustajärjestelmän kanssa APIn avulla. Apin APIn kanssa menee helposti suullisesti sekaisin, mistä puhutaan. (Tietty, jos ei itsekään tiedä, niin näin voi kätevästi yrittää vaikuttaa viisaalta.)
Äppi Tähän suuntaan olen itse taipuvainen kallistumaan. Jos en jaksa sanoa sovellus, sanon äppi – kirjoittaisin kyllä appi. Samaan tapaan kuin viittaan tablettiin sanomalla pädi. Hieman surettaa köyhä suomeni, mutta tämä on jokseenkin loogista, ei sekoitu ja sopii suuhun. [3]
Applari Tämä on vähän samaa tyyliä kuin läppärit ja täppärit. Jostain syystä mielikuvani eivät ole kovin myönteisiä. Alan ajatella puklata-verbiä. Applari on toki suuhun sopiva, mutta vähän hankalan pituinen. Tavujakin on jo yhtä monta kuin sovelluksessa. Ja onko tyylilaji jo hieman turhan tuttavallisen hassutteleva?
Applikaatio Tämä tuntuu viralliselta, mutta lopulta aika teennäiseltä. Kuin minkä tahansa sanan voisi suomentaa tekemällä siitä vokaaliloppuisen. Minusta applikaatio tuntuu yhtä hankalalta ja etäiseltä kuin sovellus, mutta on huonompaa suomea. Toisaalta se saattaa olla englantia osaaville ymmärrettävämpi kuin abstrakti sovellus-termi. Yleisradio kutsuu sivuillaan sovelluksia applikaatioiksi – joskin sivu näyttää siltä, etten pitäisi sitä kovin virallisena lähteenä.
Sovelma Vähän vastaavaa keskustelua on nähty aiemminkin. 90-luvulla, kun Javan piti valloittaa myös käyttäjille näkyvä maailma, verkkosivuille upotettuja pikkusovelluksia alettiin kutsua appleteiksi erotuksena applicationista. Suomalaiseksi käännökseksi ehdotettiin tuolloin sovelmaa. (Sanan luoja oli omien sanojensa mukaan Arto Wikla.)
Appletteihin törmää nykyään sen verran harvoin, että sovelmakin voisi olla vapaana uuteen käyttöön. Eri asia sitten, kuinka luontevaksi sitä koetaan.
***
Mielenkiintoista nähdä, mikä termi voittaa tämän taiston sekä päätyykö app-sana tarkoittamaan juuri mobiilisovellusta, vai hahmottavatko ihmiset sen liittyvän myös työpöytäsovelluksiin. Apple itse on jatkanut alkuperäisellä tiellään ja kutsuu myös tietokoneille sittemmin luotua sovelluskauppaansa App Storeksi. Suomeksi Apple puhuu systemaattisesti sovelluksista.
Olen huomannut, että omassa päässäni kytkennät ovat menneet pahasti solmuun. Puhuessani televisio-ohjemista olen useampaan otteeseen sanonut vahingossa äppi.
Lisäys 2015: Kielitohtori.fi-sivulla on päädytty sittemmin aika samaan tulokseen kuin täällä: virallisesti sovellus, puhekielessä appi tai äppi.
[1] Mieleen tulee, onko koko sovellus/application-sana Windows-käyttäjille ylipäänsä tuttu vai onko Windowsilla tavattu sanoa ennemmin ohjelma/program. Tuo saattaa vaikuttaa myös suhtautumiseen app-sanaan.
Sovelluksen ja ohjelman ero on lähinnä semanttinen. Usein sanotaan, että ohjelma on mikä tahansa toimiva koodinpätkä, mutta sovelluksen pitäisi tehdä jotain käyttäjän kannalta hyödyllistä – yleensä vuorovaikuttaisesti. Niinpä jokainen sovellus on ohjelma, mutta jokainen ohjelma ei välttämättä ole sovellus.
[2] Hieman samaan tapaan Applella kävi aikoinaan tuuri, kun podcasteja alettiin kutsua juuri podcasteiksi iPodin mukaan.
[3] Helsingin yleisurheilun EM-kisojen markkinoinnissa tykättiin sovelluksista niin paljon, että maskotti nimettiin Appyksi ja tehtiin iPhone-kuvakkeen malliseksi pyöreäkulmaiseksi neliöksi. Varsinainen sovellus onkin sitten vähän ankeampi viritys. [Kenties Mahiedine Mekhissi-Benabbad oli menettänyt hermonsa sovelluksen kanssa ja tönäisi siksi syytöntä maskottityttöä.]
Mainitaan vielä hieman aihetta sivuten, että Crapapps on mainio lista esimerkkejä siitä, mitä pahimmillaan tapahtuu, kun lähdetään tekemään sovelluksia Idea edellä.
Köyttöliittymä 
En kyllä usko, että Mac OS X:n .app-päätteellä on ollut kovin suuri merkitys app-sanan leviämisessä. Sanaa käytettiin laajalti jo ennen kymppikäyttistä. Esimerkkejä voi troolata esim. comp.sys.mac.apps -uutisryhmästä. Itse asiasta olen aika samoilla linjoilla: yritän pitäytyä sovellus-sanassa. Jostain syystä tuppaan puhumaan myös iPhone- tai iPad-softasta, yleensä ainesanana: teemme softaa (emme softia).
Taisin kirjoittaa hieman epäselvästi. En usko, että .app-pääte sinänsä olisi auttanut sanaa leviämään vaan ajattelin sen osoittavan, ettei Apple ajatellut keksivänsä uutta sanaa vaan käytti vain samaa sanaa kuin aina aiemmin.
Hieman samaan tapaan kuin Mac OS X -versioilla on aina ollut lempinimiä, mutta niistä tehtiin julkisia vasta jossain vaiheessa (mahtoiko olla 1.4 tms.)
Olin laiska tekemään tutkimusta app-sanan käytön suhteen ennen termin valtavirtaistumista. Kiitos tarkennuksesta. Termiä on siis käytetty Mac-puolella ohjelman synonyyminä jo pitkän aikaa.
Hyvää pohdiskelua. Itse olen käyttänyt ohjelmaa tai applikaatiota, mutta ehkäpä tuolle löytyisi parempiakin nimiehdotuksia.
Mutta tämä postauksesi avasi silmäni: tajusin tuon EM-kisojen maskotin! Aiemmin ihmettelin että mikä palikka siellä kentällä pyörii, eihän tuossa ole mitään pointtia? Nyt tajusin mitä ne _yritti_ sillä hakea. Upeaa brändäystä…
Ei tähän varmaan mitään hyvää ratkaisua ole. Kieli kehittyy omaa tahtiaan ja tässä vaiheessa on jo vaikea vaikuttaa propagandalla vakiintuvaan sanaan.
Kieli ei myöskään aina logiikkaa tarvitse taustalleen: donitsi, muffinsi ovat molemmat monikoista lainattuja toki. 🙂
Lauri L., voipa olla etten olisi pelkästä ukkelista tajunnut ellen olisi muistanut alkuvuoden keskusteluja, joissa maskotin nimen kunniaksi nosteltiin käsiä otsalle. Tajusin vasta kuvaa tähän merkintään etsiessäni, että sillä on päässään hikinauha. Olin luullut mukaelmaksi iPhonen kalenterikuvakkeesta siihen saakka.
Lauri H., olet tietty aivan oikeassa. En usko itsekään, että kieleen pystyy vaikuttamaan. Muutenhan puhuisimme sormitietokoneista. Huh. Facebookin puolella sanottiin, että appsi sopii tyyliltään oikein hyvin vulgaarisuomeen.
Muffinssi vs. muffini -kehitys on kulkenut viime aikoina kiinnostavasti myönteiseen suuntaan. Nykyään muffini-termiäkin näkee. Katsoin tänään varta vasten kaupassa. Hyllyssä oli kahta eri Pirkka-tuotetta. Toisen kyljessä luki muffinit ja toisen kyljessä muffinssi: https://img.skitch.com/20120702-qnh7urc8cx9t8eq6gj1mxaic4m.jpg
Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että donitsisssa on kyse samasta ilmiöstä. Donitti kuulostaisi kyllä oudolta. Mistähän se jälkimmäienn i on edes tullut, miksei se ole donutti? Täytyy varmaan joskus selvittää, onko tutkittu, mistä tämä vimma monikkokäännöslainoihin oikein juontuu ja liittyykö siihen jotain systematiikkaa.
Se kyllä hiukan sydänalasta kouraisee, että tähän on tultu: ”sanon äppi – kirjoittaisin kyllä appi”.
t. Sun aitis
Äpy. (Heh)
Appi on eestin kielen ”apua”. Etenkin mobiilisovellusten käytössä ja hallinnassa sitä usein tarviskin.
En ymmärrä, mitä vikaa on suomenkielisessä sanassa ’sovellus’ joka on kauan sitten vakiintunut käännös termille ’application’. Jos sovelluksia aletaan nimeämään eri tavalla eri laitteissa, ollaan pian jumissa. Ohjelma on ohjelma, näytti laitteen kuori sitten miltä tahansa.
Minusta ei ole syytä raiskata kieltä Applen mainosmiesten takia. App on vain mainosmiesten väsäämä lyhennelmä.
Jlaiho, samaa mieltä: sovellus-sanaa olisi perusteltua käyttää. Näyttää vain, että moni ihminen mieltää appin olevan eri asia kuin sovellus – monet heistä vieläpä sellaisia, etteivät ole ikinä edes käyttäneet sovellus-sanaa. Eiköhän tämä peli ole hävitty jo.
Matias: Olen sitä mieltä, että oikea esimerkki on tärkeä. Se, että laatujournalismissa ja laadukkailla verkkosivuilla käytetään hyvää suomea, vaikuttaa lopulta, vaikka hitaasti. Ethän ole laskenut tämän blogisi kieliasunkaan tasoa, vaikka kaikki bloggaajat eivät osaa kieltä kunnolla. Pidä sinä lippu korkealla ja vaali oikeita termejä.
Olen samaa mieltä kuin jlaiho ja Matias. Älypuhelimen sovellus ei teknisesti tai muutenkaan eroa niin paljon muista sovelluksista, että siitä pitäisi käyttää eri sanaa. Tietotekniikan kehitys pudottaa ihmisiä kiihtyvällä tahdilla kelkastaan, ja osaksi se johtuu juuri harkitsemattomasta uudissanojen käytöstä. Ohjelma ja sovellus ovat kelvollisia sanoja 2010-luvullakin.
Paluuviite: Linkkikoosteen paluu! » Aucor
Löysin tämän vanhan, mutta mielenkiintoisen keskustelun ihan vain Google-satunnaishaulla. Olen suomen ja suomalaisuuden ystävä ja lisäksi siinä samoilla linjoilla kuin jlaiho, Matias ja Terato, että pidän hyvää kielenkäytön esimerkkiä ERITTÄIN tärkeänä asiana kansan sivistystason ylläpitämiselle ja vaalimiselle. Sovellus on siis sovellus, laitteesta riippumatta (tiskikoneessakin pyörii sovellus, jonka varassa se toimii). Jos me suomalaiset emme itse pidä kieltämme elävänä ja ennen kaikkea suomalaisena, niin ei sitä kukaan muukaan tee meidän puolestamme. Meitä on kuitenkin VAIN viisi miljoonaa eli yhden isohkon kaupungin verran…pitäkäämme siis kielemme kunniassa!