Web-selainten välilehdistä on tullut viimeisten kymmenen vuoden kuluessa eräänlainen verkkopalvelujen käyttöliittymien jatke. On hyvä pysähtyä miettimään, miksi välilehtiä tarvitaan ja kuinka vastaava tarve toteutuu web-selaimen ulkopuolella, esimerkiksi mobiilisovelluksissa.

Muistan jostain syystä hyvin, kuinka päivitin tuohon aikaan käyttämäni Chimera-selaimen uuteen välilehtiä tukevaan versioon. Selasin Ilta-Sanomien sivuja ja mietin, millä logiikalla haluaisin avata linkin samaan ikkunaan, millä uuteen ikkunaan ja millä uuteen välilehteen. Vuosi oli luultavasti 2002, sillä Safari ilmestyi 2003, ja siihen mennessä välilehdettömyys tuntui minusta jo kriittiseltä puutteelta.

Tuolloin olin löytänyt kaksi tärkeintä tilannetta, jossa välilehdistä on apua. Huomattavaa on, että ne eivät ole vain keino hallita ikkunoita, vaan tapa jakaa työnkulku eri vaiheisiin.

Artikkeliin liittyvien linkkien avaaminen. Ennen välilehtiä olin hukassa lukiessani pitkää artikkelia, joka sisälsi kesken jutun viitteitä ulkopuolelle. Linkkien avaaminen saman tien keskeytti jutun lukemisen. Linkkien avaaminen uuteen ikkunaan vaati klikkailua edestakaisin, ja pian oli epäselvää, mikä ikkuna liittyi mihinkin artikkeliin.

Valinnan ja lukemisen eriyttäminen. Tätä mahdollisuutta en ollut täysin osannut kaivata ennen välilehtien käyttöön ottamista. Nykyään aina selatessani hakutuloslistaa, Amppareita tai Hesarin etusivua pidän komentonäppäimen pohjassa, jotta klikkaukseni aukeavat uusiin välilehtiin.

Ilmeisesti myös selainten suunnittelijoille oli alkuun hieman epäselvää, kuinka välilehtiä halutaan käyttää. Oletuskäyttäytyminen oli, että uuteen välilehteen siirryttiin heti sen sijaan, että se olisi vain avattu taustalle. Näin hyöty jäi vähäiseksi  uuteen ikkunaan avaamiseen verrattuna.

Luettavien juttujen avaaminen uusiin välilehtiin on myös tapa kiertää verkkoon liittyvää hitautta. Uutisesta toiseen siirtymiseen liittyy sivun latausta ja rasittavaa välkkymistä. Kun uutiset sitä vastoin avaa välilehtiin, lataus tapahtuu taustalla ja uusi artikkeli on luettavissa heti, kun edellisen välilehden sulkee.

Selaimen välilehdet paransivat kuin vahingossa sisältöpohjaistan sivujen käytettävyyttä melkoisesti.

Välilehdet ikkunoiden korvaajina

Oma logiikkani käyttää selaimen ikkunoita ja välilehtiä pohjaa pitkälti edellisiin periaatteisiin. Samaan asiaan liittyvät kokonaisuudet pidän välilehdissä yhdessä ikkunassa. Kun alan tehdä jotain muuta, avaan uuden ikkunan.

Olen viime aikoina havainnoinut ja haastatellut tuttujani näiden tavasta käyttää välilehtiä ja huomannut yllättävän monen pyrkivän välttämään uusien ikkunoiden avaamista kokonaan. Tämä tuntuu minusta oudolta, sillä oikean ikkunan löytäminen on ainakin Macillä ja Chromella tai Safarilla helpompaa kuin tietyn välilehden löytäminen. Jos eri aiheisiin liittyvät välilehdet olisivat sekaisin toistensa keskellä, hankalaksihan se menisi.

Flash rikkoi välilehdetkin

Paitsi sujuvan vierityksen ja tekstin esittämisen, Flash-toteutukset rikkoivat myös mahdollisuuden avata linkkejä uusiin välilehtiin. Tämän takia minulta on jäänyt moni bannerikin avaamatta.

Törmäsin ilmiöön konkreettisesti luonnostellessani käyttöliittymää toteutumattomaksi jääneelle pelipalvelulle, jossa pelilaatikot listattiin hyllyssä  [kerroin siitä diplomityössäni sen mitä sain kertoa]. Toteutukseen kaavailtu visuaalinen näyttävyys olisi tarvinnut vielä vuonna 2007 todennäköisesti Flashiä toteutustekniikaksi, mutta Flash-hyllyssä ei olisi voinut kätevästi poimia useampia kiinnostavia pelejä erikseen tarkasteltavaksi. Selaimen periaatteessa ilmaiseksi tarjoaman toiminnallisuuden olisi näin joutunut toteuttamaan Flashillä erikseen.

Myöhemmin kirjakauppaa toteutettaessa vältimme Flashiä karusellikomponenenteissa juuri samasta syystä. Tuolloin javascriptilläkin saatiin jo tehtyä ihmeitä.

Välillä näkee valitettavasti myös web-toteutuksia, joissa välilehtituki on tietoisesti rikottu. Päällimmäisenä tulee mieleen Helsingin Sanomien paperilehteä jäljittelevä digilehti, jossa etusivulla komentonappi pohjassa avattava linkki aukeaa kuitenkin samaan ikkunaan. Ikkunashoppailuun muuten hyvin soveltuvan etusivun käyttökelpoisuus kärsii näin kovasti.

Mistä välilehdet mobiilisovelluksiin?

Koska välilehdet eivät ole varsinainen verkkopalvelun ominaisuus, tuntuu ettei niiden puutetta tulla aina ajatelleeksi siirrettäessä sisältöjä selainkääreestä mobiilisovelluksiksi. Taannoin Taloussanomien iPad-sovellusta suunniteltaessa mietin, olisiko hyödyllistä antaa käyttäjien poimia juttuja luettavaksi etusivulta ja sitten jotenkin siirtyä lukemaan juuri näitä poimittuja juttuja. Sillä kertaa ei sellaista toteutettu enkä ole nähnyt vastaavaa missään muuallakaan.

Natiivisovelluksessa yksittäisten juttujen välillä selaaminen ei ole onneksi yhtä rasittavaa kuin webissä, jossa viiveet ovat pidempiä. Natiivisovelluksissa jutusta toiseen siirtyminen on myös ollut tapana toteuttaa toimimaan suoraviivaisesti selaamalla linkkien tähyilemisen sijaan, mikä sujuvoittaa selaamista sen verran, ettei tarve välilehtien kaltaiselle toiminnolle ole yhtä suuri.