Luin syksyllä viimein loppuun aiemmin kesken jääneen Steven Jobsin elämäkerran. Sinnittelin sen läpi suomeksi, sillä olin saanut käsiini suomenkielisen e-kirjaversion. Melko pian silmiin pisti, että kirjan kääntäjä oli haksahtanut lukiossa opetettuun knoppiin: silicon ei ole suomeksi silikoni vaan pii. Kirjassa puhuttiin sitkeästi silikonista, vaikka samassa virkkeessä olisi mainittu myös Piilaakso.
Kohta Jobsin suuhun oli pantu kliffan kaltaisia termejä, joita en tiedä kenenkään ikinä käyttäneen oikeasti.
Kun kirja väitti, että alkuperäisessä Macintoshissa olisi ollut lerppuasema, mietin, että ehkä alkuperäisen kirjan kirjoittaja oli erehtynyt. Mutta kun 15 vuotta myöhemmin väitettiin, että iMacissäkin oli lerppuasema, aloin jo epäillä. Johan tässä on kymmenen vuotta siitä, kun PC-koneita vielä myytiin korppuasemien kanssa, niin pääsevät termit unohtumaan.
***
Kirjan loppuvaiheilla käännöksen hölmöily alkoi ärsyttää sen verran, että rupesin huvikseni merkitsemään alleviivauksia omituisten käännösten kohdalle. Lentokoneessa ei ollut parempaakaan tekemistä. Matkani viimeisenä päivänä lukulaitteeni varastettiin hotellihuoneesta ja merkintäni katosivat sen siliän tien. Äsken huomasin, että olin valokuvannut osan niistä puhelimellani. Tässä muutamia näytteitä:
Käyttäjät pystyisivät näppäilemään komentojaan koskettamalla näyttöruutua sormillaan. Tämä tarkoitti sitä, että näytössä tuli olla ominaisuus, joka tuli tunnetuksi nimellä Multi-touch (monikosketus).
Ei näyttöruudun näppäileminen vaadi monikosketusta. Eikä englannin kielen sana multi-touch ole erisnimi.
Kun Mossberg kysyi Jobsilta kommenttia siihen, että Applen iTunes-softa oli äärimmäisen suosittua Windows-tietokoneissa, Jobs pilaili, ”sehän on sama kuin antaisi lasin jäävettä jollekulle, joka kärvistelee helvetissä.”
En tiedä, onko iTunes oikesti ollut ikinä suosittu Windowsilla, mutta softa-sana ei ole nähdäkseni suomeksi samalla tavalla asiakieleen soveltuva kuin alkuperäistekstissä luultavasti käytetty software. Eikä se ole suomeksi ainesana, kuten lainauksen suosittua-sanan muoto antaa ymmärtää. Suomeksi tavataan sanoa yksi softa ja monta softaa. Aivan kuin Applella olisi paljonkin monentyyppistä iTunes-softaa sen sijaan, että kyse olisi yhdestä sovelluksesta.
Meillä on ohuin muistikirjamikro.
Katkelmassa viitattiin MacBook Airiin. Tiettävästi ainoa kerta, kun kukaan on keksinyt kutsua Airia 90-luvun tyyliin muistikirjamikroksi. [Ei, on sana näköjään käytössä. Microsoftin Mikä Vista sopii sinulle parhaiten -sivulla.]
iPhonen julkistustilaisuudessa Jobsia lainataan näin:
Ensimmäinen on laajalla näytöllä ja kosketusohjaimilla varustettu iPod. Toinen on vallankumouksellinen uusi matkapuhelin. Ja kolmas on läpimurtolaite internet-yhteyksien saralla.
Kosketusohjaimet? Mitä lienevätkään. Läpimurtolaite internet-yhteyksien saralla. Kuulostaa joltain, jonka Olli-Pekka Kallasvuo olisi voinut julkaista.
Englanniksi se oli breakthrough Internet communicator.
***
Hän näytti kadunkulmaa, jossa risteytyivät Technology Street (Teknologiakatu) ja Liberal Arts Street (Liberaalien taiteiden katu).
Liberal Arts -käsitettä ei sellaisenaan käytetä suomessa, mutta sen kääntäminen vaikka humanistisiksi aloiksi olisi lähempänä ajatusta kuin käsittämättömät liberaalit taiteet.
Risuaita eli hastagi
No, Twitter on uusi ilmiö eikä vakiintunutta virallista käännöstä taida olla, mutta risuaita on risuaita ja hashtagi on risuaidan ja sanan yhdistelmä
Mainoksen on annettava lausunto.
Toivottavasti kukaan ei luule, että tämä on suomea.
***
Hän palkkasi maailman parhaana pitämänsä arkkitehtitoimiston. Sitä johti sir Norman Foster, joka oli tehnyt Berliinin Reichstag-rakennuksen […] kaltaisia, fiksusti suunniteltuja taloja.
Berliinin Reichstag-rakennus eli valtiopäivätalo rakennettiin 1894. Sinänsä kiinnostavasti se yritettiin polttaa vuonna 1933. Tuhopoltosta epäilty ja teon tunnustanut vasemmistoradikaali teloitettiin, vaikka sittemmin on epäilty, että koko episodi oli joltain osin kansallissosialistien lavastama temppu, jolla he onnistuivat kasvattamaan kannatustaan.
Kuinka vain, Foster ei suunnitellut 1800-luvulla rakennettua rakennusta. Hän suunnitteli 1990-luvulla rakennuksen restauroinnin, jonka yhteydessä 30-luvun tulipalossa tuhoutuneen kupolin tilalle toteutettiin nähtävyytenä toimiva lasinen kupoli. Tarkemmin lukien huomaa, että alkuperäistekstissä ei tätä virhettä ole:
Sir Norman Foster, which had done smartly engineered buildings such as the restored Reichstag in Berlin.
***
Tuo oli viimeinen talteen jäänyt alleviivaukseni. Muistaakseni loppumetreillä oli myös muutama höpsö kohta. Tekniset kömmähdykset ja asiavirheet vielä voi jotenkin ymmärtää, mutta kautta linjan hutera kieli hämmentää.
Kenties syymä on kiireinen aikataulu, jolla ensimmäinen painos jouduttiin puskemaan ulos Jobsin kuoleman aikaistettua julkaisua. Toivottavasti uudesta pokkaripainoksesta on korjattu edes silikonivirheet. Heikko laatu maanisen perfektionistin elämäkerrassa ei oikein tunnu sopivalta. Mitä Stevekin sanoisi.
Köyttöliittymä 
On kuin kustantamo olisi kiireessä ja hätiköiden julkaissut käännöksen ensimmäisen raakaversion. Toivottavasti pahimmat saatiin korjattua toiseen painokseen tai edes pokkariversioon.
Itselläni loppui huumorintaju jo ennen kirjan puoltaväliä ja siirryin lukemaan alkuperäiskielellä. Koska olin kirjasta jo kertaalleen maksanut, niin katsoin oikeudekseni hakea toimivan version eräästä suositusta ruotsalaisesta tiedostonjakopalvelusta. Kirjakauppias tuskin olisi antanut rahoja takaisin, vaikka käännös oli selvästi rikki.
Mä en ole myöskään ihan varma, että voiko kadut risteytyä… Että liikerin tavoin Manskun ja Aleksin kulmasta tulisi Maleksi? Turvallisempaa lienee sanoa katujen risteävän…
Jonni, heh, en edes huomannut.
Pitäisiköhän lukea viimein loppuun? Luovutin myös käännöksen vuoksi.
Samaa mieltä käännöksestä, jätin kesken ja ostin iTunesista englanninkielisen äänikirjavesion tilalle. Sivuhuomiona, että kirjoituksesi otsikossa Jobs on vaihtunut Jobiksi.
Kiitos. Otsikon virhe oli olevinaan tahallisironinen, kun nyt kerran haukuin toisia hutiloinnista. Vähän kuin kääntäjä olisi ollut tarkkana ja huomannut poistaa lopusta monikkoässän (vrt. aiempi teksti appseista) sen kerran kun kyseessä ei ollut monikkoässä tms.
Viittaus Jobin kirjaan oli enemmänkin sattumaa.
Surkeaa oli myös se, miten Steve totesi kaikesta ”haisee”. Mikäköhän tuosta oli se englanninkielinen versio? Sucks? Moni suomenkielinen vaihtoehto olisi ollut parempi kuin tuo tosi oudolta kuulostava ”tuotteesi haisee”.
Englanninkielinen versio oli varmasti ”stinks”. Minä tuskaannuin jo henkilögallerian kohdalla, kun joku kirjoitti ”romaaneita”…
Kukahan amatööri käännöksen on tehnyt? Esim. kadunnimiä EI käännetä kielestä toiselle. Käännös on osittain erittäin kömpelöä ja virheellistä suomea. Taas on saatu halvalla joku joka omasta mielestään osaa englantia ja suomea.