Mainostanpa vaihteeksi Bängeri-podcastia täällä, sillä haastateltavaksi asettui isäntä itse eli Elias Aalto ja kertoi kiinnostavia yksityiskohtia Woltin syntytarinasta. Keskustelu kestää kahden jakson ajan ja sisältää myös aiemmin julkisuudessa puimattomia aiheita.
Osa 2
Keskustelussa käsitellään Woltin kolme menestystekijää:
1. Kotiinkuljetus lisättiin mukaan, koska Suomeen tullut Foodora tarjosi sitä. Kuljetuksen myötä mahdollinen komission määrä kymmenkertaistui alkuperäisistä laskelmista. Koska ravintola pystyi lisäämään myyntiään pitkälti samoilla kiinteillä kustannuksilla, oli varaa maksaa enemmän komissiota.
2. Suomen tapaiset hajanaiset alueet vaativat laadukkaan reititysalgoritmin. Kun tätä varten kehitettiin oma ratkaisu, tästä muodostui kilpailuetu myös muille markkinoille.
3. Tehokkaasti toimivaa konetta kyettiin viemään vähemmän kiinnostaville markkinoille ja näin onnistuttiin laajentumaan ilman, että täytyi lähteä kalliiseen markkinaosuustaistoon kilpailluilla markkinoilla.
Tietenkin näiden mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen edellytti joustavaa otetta ja huippuluokan toimeenpanokykyä.
Lisäksi syvennytään käytännön työhön:
Elias kertoo yksityiskohtia käyttöliittymäsuunnittelun ja -toteutuksen takaa. Hänen prosenssinsa muistutti sitä, mitä nykyään kutsuttaisiin Linearin malliksi. Totuus eli koodissa eikä aikaa tärvätty UI-dokumentaation ylläpitoon. Parhaassa tapauksessa saatettiin toteuttaa asetusnäkymä lisäämällä muuttuvat tekstit staattisen kuvan päälle ja korjata sitten, kun ei ollut tärkeämpää tekemistä.
Lisäksi päästään kuulemaan kohtalonhetkiä rahoituskierrosten kulisseista. Jos jossain vaiheessa puheenaiheena oli, henkilöityykö firma liikaa Mikiin, alussa oli sekin vaihe, kun muu tiimi mietti, onko Miki täysillä mukana.
Näitä juttuja on kuultu aiemminkin. Tällä kertaa uutta on avoin keskustelu siitä, miltä luopuminen tuntui. Miten ote tuotteesta pikkuhiljaa kirposi ja kuinka Elias päätyi siirtymään sivuun jo ennen kuin oli varsinaisesti suunnitellut.
Muistelen myös omaa ensimmäistä kohtaamistani Mikin kanssa ennen Woltin perustamista Slushin karonkkasitseillä. Jo silloin olin näkevinäni ilmassa pientä bromancen poikasta Eliaksen ja Mikin välillä.
Mukana vilahtaa noilla sitseillä ottamani valokuva, jossa Miki poseeraa kasvot peittävissä haalareissa. Kuinka ollakaan, haalareiden väri muistuttaa Woltin sinistä. Ja mikä hulluinta: hänellä oli päässään poron sarvet jo viisi vuotta ennen Woltin poromaskotin syntyä.
