Minä en erityisesti pidä vaate- enkä kenkäkaupoista. Kuvittelen, etten ole ainoa, joka asioisi mielellään käytettävässä vaatekaupassa.
Sellaisessa, jossa ei pauhaisi musiikki eikä olisi liian kuuma. En panisi pahaksi naulakkoa, jonne jättää päällysvaatteensa. Vaatteiden olisi syytä olla loogisessa järjestyksessä, kokojen ja värivariaatioiden selkeästi löydettävissä. Olisi mukavaa, jos housuja ei mitoitettaisi satunnaisesti kolmen eri järjestelmän mukaan – soisin käytettävän SI-yksiköitä, sillä ne on luontevinta hahmottaa. Upeaa olisi myös, jos koot eivät poikkeaisi eri valmistajien välillä.
Olisi hienoa, jos sovituskoppien ovet olisivat kyllin peittäviä, jotta niissä ei kokisi oloaan hölmöksi. Oven tulisi myös viestiä selvästi, onko koppi tyhjä, jotta vältyttäisiin noloilta tilanteilta. Eikä olisi haitaksi, jos peili olisi kopissa, jotta itseään voisi ihastella kaikessa rauhassa eikä joutuisi tulemaan puolipukeissa myymälän puolelle. Sovitusvaatteet olisi myös suotavaa säilyttää vaikka vaateripustimissa: ei ole mukavaa laittaa asiakkaita viikkailemaan vaatteita (varsinkaan kun miehet eivät kuitenkaan osaa). Kaikkein hankalinta on tietenkin, jos sovitettavia vaatteita ei ole erikseen olemassa, vaan paidan koon tarkistaakseen joutuu avaamaan paketin.
Miksi paidat pakataan niin, että pakkaus on n + yksine neuloineen (se, joka jää huomaamatta ja pistää selkään) hankala avata, mutta paita on siitä huolimatta syvästi uurtunut ja vaatii joka tapauksessa silitystä ennen käyttöä? Miksi sukat ovat tyypillisesti kiinni toisissaan niin, että niitä ei tahdo saada käyttöön ilman teräasetta tai tarkkaa hammastyöskentelyä?
Hieman utopistisemmin olisi mainiota, jos vaatteissa olisi jonkinlainen värikoodijärjestelmä, jonka avulla voisi suoraan nähdä, mitkä vaatteet ovat keskenään yhdistettävissä (ei sillä, että minun värisilmässäni vikaa olisi, mutta joillakuilla saattaa olla). Mainiota olisi myös, jos vaatteissa olisi koodi, jonka voisi kätevästi skannata omalle tietokoneelleen ja pitää tietokantaa omistamistaan vaatteista. Parempi toki olisi, jos koodia ei joutuisi itse lukemaan, vaan oman vaatevaraston tilanne päivittyisi automaattisesti maksamisen yhteydessä.
***
Täällä Saksassa vaatteiden eri värivaihtoehdot ovat sentään tyypillisesti selkeästi esillä siisteissä pinoissa. Erityisen mainittava on kenkäkauppojen looginen järjestys: kengät on monesti lajiteltu ensin koon ja vasta sitten mallin mukaan.
Väärän kokoinen kenkä ei oletettavasti kiinnosta asiakasta vähääkään. Miksi hänen siis oletetaan ensin etsivän kiinnostava kenkä ja sitten toivovan, että siitä sattuu löytymään sopiva koko. On paljon hyödyllisempää nähdä ensin valikoima ja miettiä sitten, mitkä kengät valitsisi (tietenkin on liikaa vaadittu, että voisi ostaa eri kokoiset kengät eri kokoisiin jalkoihinsa).
Vai olenko se vain minä, jolla on ongelmia, kun satun kaipaamaan vähintään neljänkymmenenkuuden kokoisia kenkiä.
Köyttöliittymä 
Samaa mieltä näistä vaatekauppojen käytettävyydestä. Erityisesti ahtaat, huonosti valaistut, surkeilla ovilla varustetut sovituskopit, joissa ei ole koukkuja tai tasoa vaatteille, aiheuttavat ahdistusta. En yhtään ihmettele sitä, että ihmiset tilaavat vaatteita etämyynnistä, jotta saavat niitä rauhassa sovittaa kotonaan.
Parhaat ovet sovituskoppiin ovat muuten mielestäni sellaisesta pakusta kankaasta tehdyt, jotka kiinnitetään jotenkin yksinkertaisesti (ja varmasti): niistä näkee heti, kun koppi on varattu, mutta verho ei pääse heilahtelemaan. Verho tuo jotenkin miellyttävämmän fiiliksen kuin joku heiluriovi.
Joissakin suomalaisissakin kenkäkaupoissa käytetään tuota koon mukaan kenkien lajittelua. Se on kyllä yleensä aika toimiva tapa.
Hiukan saman suuntaista värikoodi-juttua vaatteiden kanssa tuli mieleen lokakuussa: http://optimistin.vuodatus.net/blog/31121
Ehkä nämä positiiviset käytettävyysväripilkut eivät olisi enää niin ilahduttavia, jos niitä olisi joka puolella ja koko ajan. Luultavasti tuon menetyksen kuitenkin kestäisi… 🙂
Mari, verhoissa häiritsee se, että ihmiset eivät aina vedä niitä kunnolla auki poistuessaan, vaan luikahtavat pois verhon raosta niin, ettei ole aivan selvää, onko kopissa joku vai ei. Minä yritän aina muistaa jättää verhon selvästi auki poistuessani, mutta minä nyt olenkin tällainen maailmanparantaja, joka palauttaa ostoskärrytkin lyhimpään jonoon.
Timo, 25 miljoonaa yhdistelmää kuulostaa hyvältä. Unohtui tästä merkinnästä, etten ymmärrä sitäkään, miksi ei myydä standardisukkia, jotka olisivat taatusti saman värisiä ja kuosisia.
Pahimpia ovat sukkahousu ostokset. Niitähän ei tietenkään voi kokeilla, pitää sitten arvailla kokoja. Jos on esim. 180 pitkä, muttei kuitenkaan kovin leveä, voi tulla ikävä yllätys. Ehkä kiinalaiset tehtaan kokonumeropäättäjät olettavat että mitä enemmän pituutta, sitä enemmän leveyttä ja näin sukkahousut ovat tarpeeksi pitkät, mutta leveyttä on puoli metriä liikaa.
Muutenkin tuntuu, että suurinosa vaatekaupoista myy vaatteita kääpiöille. (anteeksi tämä sanavalinta. pygmeille?)
Koska sovituskoppien tilanne on hälyttävän heikko, olenkin jo vuosia tehnyt jättimäiset ostokset kokeilematta, sitten kotona rauhassa sovitan ja mietin mitä pidän, ja loput, yleensä 70% päätyy takaisin kauppaan. Sovituskopeissa tulee hiki ja ahdistus, minkä johdosta tulisin ostaneeksi juuri sen mitä en tarvitse. Ja kamalinta on todellakin juuri se, jos joutuu peilailemaan kopin ulkopuolella.
Jos olisin rikas, kävisin vain puodeissa missä myyjä esittelee vaatteet, kantaa ne eteeni, tarjoilee kahvia yms. luksusta.
Mutta tässä maailmassa on yksi ainoa paikka, missä osaan käydä ostoksilla ilman ongelmia, on Helsingin Stokka. Siellä olivat, ainakin ennen, kengät koon mukaan lajiteltuina. Ja ihan pikku tyttönä joskus hukkasin siellä äidin, huomasin tarttuvani hansikasosastolla väärään käteen, sitten hävetti kun neuvonnan täti kuulutti….odottaa neuvonnassa. Mutta tämä ei kai liityy aiheiseen.
Kata, 180 senttiä, viude. Sinun pitää varmaan ostaa vaatteesi Hollannista.
Ovat kai muuttaneet Stockalla kenkien lajittelua tai sitten olen ostanut kenkäni ainoastaan alelaareista.
Hollannista? Voisitko tarkentaa? Juuri viime viikolla olin siellä, en tosin katsellut vaatteita.
Kata, en ole itse käynyt Hollannissa vaatekaupoilla, mutta olen kuullut, että pitkille ihmisille löytyy sieltä paremmin vaatteita, sillä hollantilaiset kai ovat varsin pitkää väkeä.
Paluuviite: Köyttöliittymäblogi » Arkisto » Paluu vaatekauppaan