Finnish Design Tales -tahtuman puhujan ennakkohaastattelu. Alkuperäinen julkaisu.

“Nyt on vallalla vähän sellaista nostalgian paluuta. Se on tarinana äärettömän tylsä.”

Christian Lindholmilla jos kellä riittäisi nostalgisoitavaa. Minun ikäluokkani muistaa vielä Nokian Navi-näppäimen, jonka ympärille luodun suunnittelumetaforan isänä Lindholm on tullut tutuksi.

Nykyään tällainen hyvä design on jo oletusarvo.

“Ja jokaiseen segmenttiin löytyy designtuote Temusta.”

Janan toisessa päässä ovat premiummerkit.

“Läiskitään hyvä brändi päälle ja maksetaan siitä hirveä preemio. Sitä sitten myydään craftina. Hermès vaikkapa toimii tämän keihäänkärkenä ja on hieno inspiraatio.”

Digitaalinen putkimies

Lindholm ei ole kovin kiinnostunut kummastakaan ääripäästä. Häntä kiehtoo ennemmin luoda sellaista infrastruktuuria, jolla pystyy tekemään hyvää designia.

“Koen, että olen itse ollut jonkinlainen digitaalinen putkimies. Ja ilman hyvää putki-infraa maailma haisee pahalta.”

Nokialla luotiin tällaista infraa aikoinaan, ja sitä on sittemmin tehty menestyksekkäästi muuallakin.

“Tero Sarkkisen Rightware on loistava esimerkki. Lähtivät Audin kautta liikkeelle ja laajensivat siitä. Qt toimii nykyään myös samalla kentällä.”

Rightware kehittää käyttöliittymäalustaa autoihin, ja Qt toimii monien laitteiden graafisen käyttöliittymän moottorina.

Kokemusta ei voi kutistaa

Kun älypuhelimet tekivät läpimurron, Lindholm oli jo siirtynyt uusien alueiden pariin. Hän näki aikaisin sen, mikä monelta jäi huomaamatta:

“Vallitsevana ajatuksena oli kutistaa internet puhelimeen. Mutta kokemusta ei voi kutistaa – se pitää päinvastoin suurentaa.”

Mobiilikehityksen läpimurto syntyi vasta, kun sekä ylhäältä että alhaalta päin alkoi tapahtua. Google määritteli suunnan mobile first -strategiallaan, ja samaan aikaan kehittäjät ottivat käyttöön responsiivisen suunnittelun periaatteet.

Ihmisen ergonomia on ainoa vakio

Puhelinmaailman kehitys tuntuu hidastuneen, ja seuraavia alustoja odotellaan kuumeisesti.

“Seuraavaksi älylasit ovat tulossa muuttamaan alustat ja käyttöliittymät ja sen myötä palvelut.”

Lindholmilla on itsellään käytössä Ray-Banin ja Metan aurinkolasit tummuvilla linsseillä. Niitä ei tarvitse riisua pois sisälläkään.

“Ihmisen ergonomia on isossa kuvassa ainoa vakio. Kaikki muu muuttuu ja kehittyy. Jopa tarpeet ovat muuttujia.“

Ihmisen tarpeisiin keskittyminen sai Lindholmin myös perustamaan KoruLabin.

“45-vuotiaana pysähdyin miettimään, mistä aion olla kiinnostunut loppuelämäni. Mietin, mistä vanhempani keskustelevat. Sen myötä tuli terveys ja siitä KoruLab ja Vertical.”

KoruLab toteutti erityisen matalaan virrankulutukseen keskittyneitä rannelaitteita. Nämä herättivät Googlen mielenkiinnon, ja yritys ostettiin osaksi Wear OS -kokonaisuutta vuonna 2022.

“Julkisesti voidaan todeta, että meidän ratkaisumme ovat levinneet käyttöön 50 miljoonaan älylaitteeseen.”

Lindholmin vuonna 2015 perustama Vertical kasvaa ja kehittyy. Se on konsulttiyhtiö, joka yhdistää pharmayhtiöitä ja startuppeja. Tällä hetkellä ajankohtaista on erityisesti AI:n hyödyntäminen.

“Aalto on aivojen kuntosali”

Jotain uutta pitäisi vielä keksiä, sillä Lindholm laskee olevansa urallaan vasta puolivälissä. Vastaus löytyi Aalto-yliopistolta. Hän toimii executive in residence -roolissa ja keskittyy koulutuksen ja teollisuuden välisen yhteistyön edistämiseen. Keskiössä ovat tulevaisuuden käyttöliittymät, ja ensimmäinen AI-agentteihin keskittynyt kurssi päättyi hiljattain.

“Meillä on Suomessa ollut vanhastaan maailmaa mullistavaa käyttöliittymäosaamista, mutta tätä ei ole juhlittu. Pelit ja ruokakuljetuspalveluiden kaltaiset innovaatiot ovat saaneet ansaittua näkyvyyttä, mutta näkymättömät alustat eivät kosketa samalla tavalla.”

Tämä osaaminen on keskeistä, sillä on käsillä murroksen hetki. Käyttöliittymät muuttuvat, kun tietokone alkaa nähdä, sen kanssa voi käydä keskustelua, ja koneista tulee agentteja.

“Meidän pitää miettiä, miten saadaan delegoitua asiat tietokoneelle, miten kone valtuutetaan, miten saadaan kone kertomaan valkoisia valheita. Kaikki tämä täytyy suunnitella tarkasti.”

Ihmiselle vanhemmat ja koulu opettavat nämä asiat vuosien aikana. Koneita voidaan kouluttaa paljon nopeammin.

“Kun mietin, mistä olen kiinnostunut, niin ihmisen ja koneen välisestä interaktiosta – edelleen. Siitä luen ja sitä seuraan. Siitä näen edelleen unta.”