Minä toivon, ettei kukaan pidä nykyisiä nettipankkeja valmiina. Toivottavasti kaikkien muidenkin mielestä koodipaperien kanssa temppuilu on vain välivaihe, kunnes parempi vaihtoehto keksitään. Suomessa kokemukseni rajoittuvat Nordeaan, joka painaa koodinsa A5-kokoiselle paperilapulle. Ymmärtääkseni Sampo-pankilla on jotenkin viisaampi systeemi, jossa koodit saadan mahtumaan luottokortin kokoiselle läpyskälle. Sitä voi kantaa jo mukana, mikä on kaiketi mm. wap-pohjaisten pankkien … Jatka artikkeliin Nikottelevat nettipankit

Käytän liki sattumanvaraisesti jompaa kumpaa lähistöllä sijaitsevista itsepalvelupesuloista. Toisen automaattiin laitetaan ensin raha ja valitaan sitten halutut pesukoneet – toisessa toimitaan päinvastoin. Kun ensimmäistä kertaa käytin laitetta, jossa raha laitettiin ensin, se tuntui epäluontevalta. [Toki asiaan vaikuttaa myös se, että automaatti käyttää vihreää valoa tarkoittamaan varattua konetta ja punaista viittaamaan vapaaseen sekä se, ettei se … Jatka artikkeliin Rahat vai valinta

Toimenpiteet voidaan suorittaa niin, että ensin valitaan kohde ja sitten, mitä tehdään. Tai päinvastaisesti niin, että ensin valitaan, mitä tehdään ja vasta sitten, mille. Ensimmäistä kutsutaan noun–verb-vuorovaikutukseksi, jälkimmäistä vastaavasti verb–nouniksi [kukaan ei arvatenkaan puhu verbeistä ja substantiiveista, vai?]. Näistä ensimmäinen on suositeltavampi, ja siihen pyritään aina kun mahdollista [jopa Microsoft on sanonut tekevänsä näin]. Valitaan … Jatka artikkeliin Verbit ja substantiivit – tarkistelussa Officen muotoilusivellin

Saksalaisissa vessoissa on tapana jättää maksu lautaselle. Joskus sen vieressä istuu mummeli vahtimassa, joskus ei. Siitä huolimatta ihmiset tapaavat sopivaksi katsomansa summan maksaa. Eikä kenellekään tulisi tietenkään mieleenkään ottaa mukaansa lautaselle laitettuja kolikoita, sen verran pyhästä asiasta sentään on kyse. Kerran satuin käymään Düsseldorfin rautatieaseman vastaremontoidussa vessassa, jossa oli oikein univormupukuinen vartija vahtimassa, että kaikki … Jatka artikkeliin Kolehtihaavien affordanssit

[Asensin WordPressin uudestaan ja toin vanhasta tietokannasta säilyneet viestit. Loput täytyy lisätä käsineen. Kommenttien tuominen rikkoi jälleen kaiken, joten pitää katsoa, mitä noiden kanssa teen.] Muutaman kerran vuodessa jopa kunnollinen tietoyhteiskunnan kansalainen saattaa joutua lähettämään paperikirjeen. Miksi postimerkkiautomaateissa ei ole kirjevaakaa, jotta tietäisi, paljonko merkkejä tulee ostaa? *** Olin ostamassa junalippua Heerlenistä Amsterdamiin viittätoista vaille … Jatka artikkeliin Automaattien kohderyhmittelyä

Mystinen kato käynyt tässä blogissa. Ainakin koko huhtikuun tuotanto on hävinnyt. Näemmä myös viestikategoriat. Sekä sivupalkin linkit. Ja mahdollisesti vaikka mitä. Tapahtui aiemmin tänään: sain ällin, että voisin kopioida talteen blogini sisällön tähän asti, kun näistä ei tule sähköpostikopiotakaan niin kuin Bloggerista [varmaan sen voisi laittaa jostain päälle]. Ei ollut resursseja alkaa perehtyä tietokannan varmuuskopiointiin, … Jatka artikkeliin Kato, kato

Huomasin, että suomalaisen Wikipedian etusivulle on ilmestynyt kovin tarpeettomalta vaikuttava hae-luukku, joka kaiketi toimittaa samaa virkaa kuin joka sivulla sivupalkissa majaileva etsi-kenttä. Juuri eilen kritisoin sanoihin hirttäytymisen epätarkoituksenmukaisuutta, mutta ajattelin omistaa tämän kirjoituksen hae- ja etsi-termien erojen pohdiskeluun. Suomenkielisillä sivuistoilla sanoja käytetään yleisesti iloisen sekaisin. Englanniksi etsi kääntyy yleensä muotoon find ja hae muotoon search. … Jatka artikkeliin Etsintätermit hakusessa

Tänään kinasimme paremman puutteessa moodeista ((kuinka mode tulee suomentaa?)). Assistentti määritteli moodin siten, että eri moodeissa tuotettu sama ele aiheuttaa eri lopputuloksen. Esimerkkinä capslock-nappi ((mitä capslock on suomeksi)), jonka ollessa aktiivinen, näppäimistön toiminta muuttuu ja koneelle syöttyy pienten sijaan isoja kirjaimia. Yhdessä hyväksyttiin, että capslock pohjassa kirjoitettu salasana on hyvä esimerkki moodivirheestä. Assistentti pyysi lisää … Jatka artikkeliin Moodivirheitä

Harmikseni huomasin Ponssen päivittäneen sivustonsa. Ennen vanhaan etusivulla oli kolme lippusymbolia: Suomen lippu, Ruotsin lippu ja Yhdysvaltain lippu. Näistä Suomen lippu näytti sivuston sisällön suomeksi, Ruotsin lippu ruotsiksi ja Yhdysvaltain lippu vei yhdysvaltalaisille sivuille, joiden sisältö oli englanniksi. Kaikki varmasti tietävät, ettei lippuja pidä mennä sotkemaan kieliin, mutta tämä oli jo ennätyksellistä. Valitettavasti minulla ei … Jatka artikkeliin Valitse kieli, valitse alue

Kokeilin eilen, joko Google viimein suvaitsisi löytää tämän blogin etsimällä sanoja käyttöliittymä ja blogi. Ei löytynyt, mutta tuoreehko Suomen Kuvalehden blogimerkintä sen sijaan. Verraton käyttöliittymä -otsikoidussa jutussa päätoimittaja Tapani Ruokanen kertoo etupäässä aikakauslehtien ja paperiteollisuuden tilasta [SK ei näemmä anna tehdä ikilinkkiä bloginsa uusimpaan juttuun...no, ainakaan suoraan]. Otsikkoa sivutaan pikaisesti yhdessä artikkelin kuudessatoista kappaleesta. Paperimuotoisen … Jatka artikkeliin Verraton käyttöliittymä?