Minua ärsyttää suunnattomasti joutua käyttämään yhtä aikaa viittä eri pikaviestintäohjelmaa: skypeä, ircciä, ichattiä, icq:ta, meseä. Jos saisin toivoa, kaikki käyttäisivät Skypeä, sillä se toimii nähdäkseni parhaiten yhteen Maccini kanssa. Skype kunnioittaa Safarissa asetettua ladattavien tiedostojen tallennuspaikkaa – toisin kuin Applen oma iChat. Se toimii yhteen Growlin kanssa, jolloin ohjelmasta poissa oltaessa tulevat viestit näkyvät kätevästi … Jatka artikkeliin Mese siellä lukee

Paul Thurrott kirjoitti hiljattain monaalla huomioidun kriittisen artikkelin tulevasta Windows Vistasta. Tämä on tietenkin sikäli huomattavaa, että vielä muutama vuosi sitten keskiverrot mäkkinörtit pitivät häntä mistään mitään ymmärtämättömänä Microsoft-fanboyna [minusta hän on yleensä oikeassa, mitä nyt Applen markkinaosuusjankutus tuntuu joskus epäoleelliselta]. Erityistä kritiikkiä sai UAP-ominaisuus (User Account Protection), jonka tarkoitus on parantaa Windowsin turvallisuutta Mac … Jatka artikkeliin Käyttäjän oikeus omaan työpöytäänsä

Kerroin aikoinaan CeBIT:ssä UMPC-laitteeseen [entinen Origami] törmättyäni, etten onnistunut löytämään klikkaamisen tuottavaa nappia. Samsungin laitteen arvioinut NY Timesin David Pogue on onnistunut, muttei silti ollut varauksettoman innoissaan. And you can "click the mouse" by pressing the Change Resolution button while also pressing the Menu button. [– –] Even when they're [dialogue boxes] up against the … Jatka artikkeliin Poguen onnistui klikata UMPC:llä

YouTube-videopalvelu uusi hiljattain soittimensa ulkoasun. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa vanhasta, mutta se oli kovin sekava. Jo ladattua videota kuvattiin yhdellä haapealla harmaalla, soitettua osaa toisella, mutta kontrasti oli kovin pieni ja merkitys kaikkiaan ensi vilkaisulla hieman epäselvä. Toinen ongelma oli, että värjätty palkki ei tarjonnut selkeää affordanssia katselukohdan raahaamiseen hiirellä, vaikka se olikin mahdollista. … Jatka artikkeliin YouTuben ja Google Videon soittimet pikavertailussa

Minä toivon, ettei kukaan pidä nykyisiä nettipankkeja valmiina. Toivottavasti kaikkien muidenkin mielestä koodipaperien kanssa temppuilu on vain välivaihe, kunnes parempi vaihtoehto keksitään. Suomessa kokemukseni rajoittuvat Nordeaan, joka painaa koodinsa A5-kokoiselle paperilapulle. Ymmärtääkseni Sampo-pankilla on jotenkin viisaampi systeemi, jossa koodit saadan mahtumaan luottokortin kokoiselle läpyskälle. Sitä voi kantaa jo mukana, mikä on kaiketi mm. wap-pohjaisten pankkien … Jatka artikkeliin Nikottelevat nettipankit

Käytän liki sattumanvaraisesti jompaa kumpaa lähistöllä sijaitsevista itsepalvelupesuloista. Toisen automaattiin laitetaan ensin raha ja valitaan sitten halutut pesukoneet – toisessa toimitaan päinvastoin. Kun ensimmäistä kertaa käytin laitetta, jossa raha laitettiin ensin, se tuntui epäluontevalta. [Toki asiaan vaikuttaa myös se, että automaatti käyttää vihreää valoa tarkoittamaan varattua konetta ja punaista viittaamaan vapaaseen sekä se, ettei se … Jatka artikkeliin Rahat vai valinta

Toimenpiteet voidaan suorittaa niin, että ensin valitaan kohde ja sitten, mitä tehdään. Tai päinvastaisesti niin, että ensin valitaan, mitä tehdään ja vasta sitten, mille. Ensimmäistä kutsutaan noun–verb-vuorovaikutukseksi, jälkimmäistä vastaavasti verb–nouniksi [kukaan ei arvatenkaan puhu verbeistä ja substantiiveista, vai?]. Näistä ensimmäinen on suositeltavampi, ja siihen pyritään aina kun mahdollista [jopa Microsoft on sanonut tekevänsä näin]. Valitaan … Jatka artikkeliin Verbit ja substantiivit – tarkistelussa Officen muotoilusivellin

Saksalaisissa vessoissa on tapana jättää maksu lautaselle. Joskus sen vieressä istuu mummeli vahtimassa, joskus ei. Siitä huolimatta ihmiset tapaavat sopivaksi katsomansa summan maksaa. Eikä kenellekään tulisi tietenkään mieleenkään ottaa mukaansa lautaselle laitettuja kolikoita, sen verran pyhästä asiasta sentään on kyse. Kerran satuin käymään Düsseldorfin rautatieaseman vastaremontoidussa vessassa, jossa oli oikein univormupukuinen vartija vahtimassa, että kaikki … Jatka artikkeliin Kolehtihaavien affordanssit

[Asensin WordPressin uudestaan ja toin vanhasta tietokannasta säilyneet viestit. Loput täytyy lisätä käsineen. Kommenttien tuominen rikkoi jälleen kaiken, joten pitää katsoa, mitä noiden kanssa teen.] Muutaman kerran vuodessa jopa kunnollinen tietoyhteiskunnan kansalainen saattaa joutua lähettämään paperikirjeen. Miksi postimerkkiautomaateissa ei ole kirjevaakaa, jotta tietäisi, paljonko merkkejä tulee ostaa? *** Olin ostamassa junalippua Heerlenistä Amsterdamiin viittätoista vaille … Jatka artikkeliin Automaattien kohderyhmittelyä

Mystinen kato käynyt tässä blogissa. Ainakin koko huhtikuun tuotanto on hävinnyt. Näemmä myös viestikategoriat. Sekä sivupalkin linkit. Ja mahdollisesti vaikka mitä. Tapahtui aiemmin tänään: sain ällin, että voisin kopioida talteen blogini sisällön tähän asti, kun näistä ei tule sähköpostikopiotakaan niin kuin Bloggerista [varmaan sen voisi laittaa jostain päälle]. Ei ollut resursseja alkaa perehtyä tietokannan varmuuskopiointiin, … Jatka artikkeliin Kato, kato