- Alekoodi TIER-palveluun, koodi vde54 (saat kaksi ajoa puoleen hintaan.)
- Alekoodi VOI-palveluun, koodi JegTjVfyTob (saat 2,50 euron verran krediittejä)
- Alekoodi Lime-palveluun, koodi RGXRKUY (saat jonkin verran krediittejä, Lime ei kerro paljonko)
- Alekoodi Dott-palveluun, koodi GE9S35P (saat kaksi ilmaista ajoa)
- Alekoodi Bird-palveluun, koodi GE9S35P (saat viiden euron verran krediittejä)
TLDR: Kuinka se toimii?
Palvelut perustuvat mobiilisovellukseen ja minuuttiveloitukseen. Sovellukseen luodaan käyttäjätunnus ja lisätään maksukortti, jonka jälkeen potkulautojen sijanti näkyy sovelluksen karttapohjalla. Hinnoittelu koostuu euron avausmaksusta ja minuuttikohtaisesta taksasta (TIER 15 snt ja VOI 25 snt) Lauta varataan sovelluksen avulla skannaamalla ohjaustangossa oleva QR-koodi. Liikkeelle päästäkseen täytyy potkaista kerran vauhtia. Tämä on luultavasti turvaseikka ja varmistaa, ettei lauta lähde vahingossa karkuun. Sen jälkeen voi painaa ohjaustangossa olevaa painiketta ja antaa moottorin viedä. Tässä vaiheessa on hyvä tiedostaa, että sähkömoottorit ovat riemastuttavia vempeleitä. On sinänsä sama, onko kyseessä sähköauto, sähköavusteinen polkupyörä tai sähkökäyttöinen ruuvinväännin – sähkömoottorin tarjoamassa mielettömässä kiihtyvyydessä on alkukantaista tenhoa. Nopeus on rajoitettu pariinkymmeneen kilometriin tunnissa. Ajaessa suositellaan käytettävän kypärää, ja potkulaudalla kuuluu pysyä poissa jalkakäytäviltä kuten polkupyörälläkin.
Millaista Helsingissä on ajaa?
Polkupyörään verrattuna ajaminen Helsingin reiteillä on välillä ongelmallista. Pienet renkaat tärisevät ikävästi kivetyillä kaduilla. Kaikkiaan näin hitaalla vauhdilla on epämiellyttävää liikkua autotiellä – etenkin, kun vauhti vielä hyytyy ylämäessä. Suosittelen liikkumaan pyörätiereiteillä. [Jalkakäytäviä en ole kokeillut, sillä en ole urpo – älä sinäkään.] Yksi käytännön ongelma on sekin, että suuntamerkkiä on vaikea näyttää, sillä yhdellä kädellä ohjattaessa meno käy kapella ohjaustangolla vaarallisen epävakaaksi. Itse onnistuin jo kaatumaankin kertaalleen. Ajoin Unioninkatua kohti Kauppatoria ja jouduin väistämään tietyötä vastaantulijoiden kaistalle. Tässä yhteydessä päädyin ylittämään myös raitiovaunukiskot. Polkupyörällä oppimani jyrkkä kulma kiskojen ylitykseen ei tällä laitteella riittänyt, silllä takarenkaani upposi kiskojen väliin. Liu’uin metritolkulla lauta poikittain eteenpäin ja hidastin vauhtiani jaloin, kunnes lopulta katsoin parhaimmaksi pysäyttää kulkuni hillityllä syöksyllä. [Joo joo, takuulla oli hillitty.] Lupasin nyt itselleni, että en enää ajele näillä peleillä raitovaunukiskojen seassa. [Lisäys 24.4.] Tai kun nyt näköjään kuitenkin väkisinkin ajelen, niin käytän toista jalkaa apuna kiskojen yli hyppimiseen.Mitä käytännössä seuraa siitä, että potkulaudoilla ei ole kiinteitä asemia?
Kaupunkipyöristä poiketen potkulaudoilla ei ole lainkaan kiinteitä asemia. Laitteita voi löytää lojumassa kaupungilta mistä vain käyttöalueen sisältä. Käytännössä tässä on hyvät ja huonot puolensa. Riemastuttavin puoli asiassa on, että käytön jälkeen potkulaudan voi jättää minne lystää. John Gruber sanoi aikoinaan podcastissaan osuvasti, että tämä tuntuu samalta kuin Grand Theft Auto -sarjan peleissä, joissa laittomasti käyttöönottamansa auton voi hylätä päästyään perille. Huono puoli asiassa on, että lautoja voi olla vaikea löytää tarvitessaan. Erityisen hankalaa on löytää useampaa laitetta kerralla, jos liikkuu porukassa. VOI:n laitteissa on ainakin nyt aluksi ollut lisäksi todella usein ongelmia, että ne eivät suostu aukeamaan. Tälläisessa tilanteessa on erityisen turhauttavaa, että seuraava potkulauta ei ole välttämättä lähimaillakaan. Asemien puute hankaloittaa myös potkulautojen löytämistä, etenkin pimeällä. Sovelluksen ilmoittama sijainti saattaa vielä talojen välissä heittää kymmenillä metreillä. Olisi hyödyllistä, jos sovelluksen avulla voisi vilkuttaa laudan valoja. Tällä tavalla on kätevää löydää DriveNow-auto, kun tietää olevansa jo lähellä. DriveNow-palveluun verrattuna ärsyttää myös, ettei potkulautaa voi varata, vaan se saattaa olla jo tiessään ennen kuin itse ehtii paikalle. TIER-sovelluksessa puhuttiin kyllä jotain varauksesta, mutta täysin ymmärtänyt, estikö se laudan käyttämisen muilta vai ei. Tarkennan tätä. [Lisäys 8.4.] en ole viekäkään löytänyt mitään ohjetta asiasta. Kerran koetin varata laudan, mutta se ei estänyt toista henkilöä ottamasta sitä käyttöönsä. Sen sijaan kätevä ominaisuus on mahdollisuus pysäköidä lauta kesken käytön. Tästäkään en nähnyt tietoa, mitä se maksaa. Luultavasti täyden hinnan. Esimerkiksi DriveNow’han antaa pysäköidä normihintaa halvemmalla. Suuressa maailmassa kurittomasta pysäköinnistä on tullut jo riesa, ja kaupugit ovat puuttuneet ilmiöön erilaisin toimin. Siksi varmaan molemmat palvelut korostavat fiksun pysäköinnin merkitystä. [Lisäys 8.4.] Myöhemmin toimintansa aloittava Hoop toimii tältä osin kiinnostavasti eri tavalla. Siinä ei ole erillistä aloitusmaksua, vaan maksu maksetaan pysäköintipaikan mukaan. Jos laudan palauttaa Hoopin määrittämään toivottuun palautuspaikkaan, pysäköinti on edullisempaa tai jopa ilmaista.Entä lataaminen?
Potkulautojen lataaminen perustuu joukkoistamiseen, kuinkas muuten. Operaattorit maksavat palkkiota siitä, että akkuja ladataan öisin. Jollain toimijoilla koko laite pitää viedä ladattavaksi. Toisissa ratkaisuissa on irrotettavat akut, jolloin homma käy helpommin. TIER ilmoittaa käyttöajan päättyvän jo iltakymmeneltä eikä VOI:llakaan yöllä näy laitteita kartalla. Ehkä on vain turvallista, että palvelut eivät ole käytössä, kun väki lähtee baarista kotiin.VOI vs. TIER, kumpaa palvelua kannattaa käyttää?
Tällä hetkellä vastaus on minusta selvästi TIER. Tärkein ero on hinta: 25 senttiä minuutilta maksava VOI on 67% kalliimpi kuin 15 senttiä maksavat TIER.
Molemmat palvelut käyttävät Segwayn laitteita. On jotenkin sielua lämmittävää, että Segwaystä tuli lopulta relevantti paljon alkuperäistä yksinkertaisemman laitteen kautta.

VOI:n käyttöalue rajautuu pohjoisessa Tokoinrantaan. TIER ulottuu Neljänteen linjaan ja hetkittäin Hesarille asti. Päivitys: alueet ovat sittemmin laajentuneet pohjoiseen.
Kuinka kalliiksi tämä käytännössä tulee – onko tässä mitään järkeä?
Päivittäiseen käyttöön nämä ovat vähän hintavia. Jos taas ei käytä joukkoliikenteen kausilippua, vaan ostaa kertalippuja silloin tällöin, hinnat ovat ihan kilpailukykyisiä. Ajoin eilen keskustasta kotiini Alppiharjuun TIER:llä. Matka kesti 10 minuuttia ja maksoi 2,20. HSL:n hintauudistuksen myötä ratikkalipun hinta nousee 2,80 euroon, joten potkulaudalla pääsin kotiini puolet nopeammin, silloin kun halusin ja parikymmentä prosenttia halvemmalla. Omaan polkupyörään tai HSL:n kaupunkipyörään verrattuna tässä ei toki ole hintamielessä järkeä, sillä matkan kesto pyörällä on suunnilleen sama eikä muuttuvia kuluja ole lainkaan. Mutta potkulauta voi tulla vastaan sopivasti, sen voi hylätä minne lystää eikä sen kanssa tule hiki. VOI:n Helsinki-hinnoittelu vaikuttaa kyllä ahnaalta. Ilmeisesti hinnat ovat muissa kaupungeissa alemmat. Ainakin tämän videon perusteella Tukholman hinta olisi lähellä TIER:n tasoa. 25 senttiä tuntuu paljolta, jos miettii, että 57 sentillä saa jo käyttöönsä DriveNow-palvelusta uuden BMW:n polttoaineineen, vakuutuksineen ja pysäköinteineen. Viime ajat kampanjahintaan Minejä on tarjottu jopa 46 sentillä. DriveNow’n maajohtaja Timo Valtonen kommentoi tätä artikkelia Linkedinissä näin:Minuuttihinnoittelu muuttuu jännäksi jos tekee yksinkertaistettua dummymatikkaa ja suhteuttaa siihen mitä kulkupeli maksaa. Parempi Segway-skuutti maksaa Verkkokaupassa 849€ ja BMW i3 maksaa ilman varusteita Suomessa 43.000€. Tuolla suhdeluvulla pitäisi DriveNow:n minuuttihinnan olla melkein 29€/min
Kuka tämän pelin lopulta voittaa?
Täytyy myöntää, että olin itse vähän skeptisempi tätä kohtaan ennen kuin kokeilin. Sähköpotkulaudat vaikuttivat ratkaisulta ilman ongelmaa. Nyt kun olen huomannut, kuinka riemullista niillä on liikkua, voisin hyvinkin ajatella sortuvani niihin aina silloin tällöin laiskotuksen iskiessä tai kaupunkipyörien loppuessa kesken. Suuressa maailmassa uraauurtavien sähköpotkulautafirmojen kuten Birdin ja Limen arvo lasketaan jo miljardeissa. Se tuntuu hassulta, kun firmat vaikuttavat kopioilta toisistaan eikä markkinoille pääsyssä ole vastaavia esteitä kuin kyytipalveluissa, joissa pitää sentään haalia käyttöön kuskiverkosto. Tässä mainiossa videossa analysoidaan seuraavasti:- Yksi laite maksaa 250 dollaria [Tämä saattaa olla kyllä heikompi laite kuin täkäläisillä toimijoilla.]
- Ajoja kertyy keskimäärin 10 kappaletta päivässä
- Keskimääräinen ajo maksaa 3 dollaria
- Lataaminen maksaa 7,50 dollaria päivässä [Lisäksi olisi kyllä syytä huomioida muut operaatiokulut.]
- Päivässä kertyy katetta 22,50 dollaria, eli laite on kuoletettu parissa viikossa (huolto ja varkaudet vievät vain prosentin katteesta)
Esimerkiksi Louisvillessä Kentuckyssä laudoista saatava data analysoitiin. Kävi ilmi, että yhden potkulaudan keskimääräisen elinikä oli 28,8 päivää. Vain seitsemän sähköistä potkulautaa 129:stä kesti yli 60 päivää. Yhdellä laudalla kuljettiin keskimäärin vain 260 kilometriä.
Kuinka niitä pitäisi kutsua?
Ai niin, jätin vaikeimman kysymyksen viimeiseksi. En minä tiedä. Huomasitte varmaan, että kipuilin tämän kanssa läpi koko tekstin. Sanoin lauta ja laite aika usein, kun en jaksanut kirjoittaa sanaa kokonaan.- Sähköpotkulauta on liian pitkä
- Potkulauta ei ole kyllin selkeä
- Kaikenlaiset mieleeni tulevat väännökset ovat noloja
***
Erinomainen ja ajankohtainen kirjoitus. Kommentin “[Jalkakäytäviä en ole kokeillut, sillä en ole urpo – älä sinäkään.]” tosin olisi voinut jättää pois sillä hitaasti liikkuessa oikea paikka ihan lain mukaankin on jalkakäytävä. Alle 15km/h ajettaessa sekä jalankulkua avustaville tai korvaaville sähköisille liikkumisvälineille, että kevyille sähköajoneuvoille (sähköpotkulauta kuuluu ominaisuuksista riippuen jompaan kumpaan) annetaan laissa mahdollisuus ajaa jalkakäytävällä kävelyvauhtia liikuttaessa. Mielestäni on fiksua ja järkevää pysyä poissa ajoradalta ja pyörätieltä mikäli liikkuu muuta liikennettä merkittävästi hitaammin ja/tai harjoittelee sähköpotkulaudalla liikkumista. Suomessa ei myöskään ole autoteitä, vaan ajoratoja.
Kiitos, Sami. Ah, en tiennytkään. Täydensin kommenttia. Varovainen on silti syytä olla. Olisi hyvä, jos laudoissa olisi oma vaihde jalkakäytävää varten.
Jeps – turvallisuus ennen kaikkea ja nopeutta on toki vaikea arvioida ilman minkäänlaista mittaria, mutta jos vähän kävelijöitä nopeammin menee niin lienee kohdillaan.
Yli 15 km/h kulkevalla sähköpotkulaudalla ei saa ajaa jalkakäytävällä, vaikka vauhti olisi kävelynopeutta. Yli 15 km/h kulkevaa itsestään tasapainottuvaa laitetta (eli esim. hooverboardia) taas voi käyttää kävelyvauhdissa jalkakäytävällä. Poikkeus kävelyvauhtisesta ajosta jalkakäytävällä koskee siis vain itsestään tasapainottuvia laitteita, ei sähköpotkulautoja.
Eli edelleenkin on urpo, jos sähköpotkulaudalla jalkakäytävällä vetää.
“Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä, eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa käyttää myös jalkakäytävää.”
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvalineet
Paluuviite: Sähköpotkulaudat kesällä 2020: Voi vs. Tier, uudet laitteet, uusi hinnoittelu | Köyttöliittymä
Paluuviite: Sähköpotkulaudat kesällä 2021: Tier vs. Voi vs. Lime vs. sääntely | Köyttöliittymä